(Scroll down for english version)

Kuudes Ukkonen

(Minut ohjattiin julkaisemaan tämä auringonlaskun jälkeen HERRAN SAPATTINA. HÄNEN laskutavallaan tämä on nyt 34 päivä Omerin laskemisessa (3. Moos 23:15-16). Kuuden päivän kuluttua me saavumme 40:een päivään, PÄIVÄÄN jolloin HÄN PALASI ABBAN luo. Hän jätti jälkeensä kaksi todistajaa haastamaan ja muistuttamaan niitä, jotka HÄN jätti jälkeensä. Meillä on vieläkin kaksi todistajaa, jos vain haluatte kuunnella. HÄNEN SANANSA ja HÄNEN HENKENSÄ. Selah. Old Dog)

Kun yritin laittaa tätä kaikkea sanoiksi, huomaan henkeni olevan todella murheellinen monella tasolla. Saatuani valmiiksi tämän Kuudennen Ukkosen, katsoin eteenpäin kohti Seitsemättä. Jotain jota en kovin innokkaasti halunnut tehdä. Mutta niin kuin Ensimmäinen johti Toiseen, niin on myös Kuudennen ja Seitsemännen kanssa.

Seisoin lievästi kastuneen kukkulan juurella, ja vieressäni seisoi MESTARINI Kirkkauteen pukeutuneena. Ilman esipuheita HÄN kääntyi ja alkoi kävelemään mäkeä ylöspäin. Lyhyen matkan kuluttua me tulimme reitillä olevalle tasanteelle, jossa oli lipputanko. Maaperä lipputangon ympärillä oli erittäin hyvin tallottu ja siitä lähti polku sivulle päin. HERRA seisoi lähellä lipputankoa ja kysyi; ”HALUATKO NÄHDÄ MIHINKÄ TÄMÄ POLKU JOHTAA?”.

Vastasin nopeasti, ”En HERRA”. Pienen hymyn kanssa HÄN nojautui lipputankoa vasten ja laittoi KÄTENSÄ ristiin RINTANSA päälle. Katsoin kuinka HÄN tuijotti minun lävitseni. Mikään näistä matkoista ei ollut tuonut minulle muuta kuin murhetta henkeeni, mutta ymmärsin silti velvollisuuden merkityksen. Olisi ollut helppo sanoa ”EI” missä tahansa matkan kohdassa, mutta se olisi ollut väärin. Ja minä tiesin sen.

”Mitä haluat minun tekevän, HERRA?”; minä kysyin.

”VAIN KATSO JA NÄE.”; HÄN vastasi hiljaa.

Minun vastauksena oli kääntyä ja seurata polkua pitkin. Pitkältä vaikuttaneen ajan kuluttua minä saavuin tämän valtavan temppelin luokse. Se oli tehty kivestä kaikkine pylväineen ja portaineen. Kun seisoin ja katselin tätä piirikunnan oikeustalon ja Parthenonin jäljitelmän risteytystä, kuulin tuon tyynen hellän äänen sanovan ”MENE SISÄÄN”. Joten kiipesin askelmat ja löysin oudon montaasin.

Siellä oli suuria pöytiä kirjastolta näyttävässä paikassa. Pöytien ääressä oli eri ryhmiä työskentelemässä/tutkimassa/keskustelemassa. Siellä oli viitat päällään heitä, joita olin lukemattomat kerrat nähnyt TV:ssä ja Elokuvissa Kirjanoppineiden ja Fariseusten roolissa. Heidän rinnallaan oli varhaiskirkollisia mustissa viitoissa ja valkoisissa kauluksissa ajalta, jolloin Konstantinus laillisti ja vakiinnutti ”kirkon”. Liikkumassa edestakaisin kirjakääröjen ja käsikirjoitusten välissä oli miehiä kauhtunaan ja huppuun puettuna. Keskiajan munkkien perinteisissä viitoissa. Kun kävelin huoneen lävitse ohittaen pöytä pöydän jälkeen, näin aina saman oudon sekoituksen. Kultaiset hiipat tonsuuriksi ajettujen hiusten kanssa. Ortodoksisten prelaattien (johtajien) pitkät kaartuvat parrat sekoittuivat hyvin puhtaasti ajettujen puritaanien ja Wesleyläisten kanssa. Kun tulin huoneen loppuun, niin siellä oli Armani-pukuja sekoittuneena Hasidijuutalaisten päällystakkien kanssa. Kukaan ei huomannut minua kun katselin kuinka jokainen pöytä työskenteli kuumeisesti.

Normaalielämässä mikään näistä ryhmistä ei istuisi tai työskentelisi yhdessä. Ekumenialismin käsite oli kaukana ajatuksistani kun palasin jälkiäni pitkin ulos tästä rakennuksesta ja takaisin tämän polun päässä olevan lipputangon luokse. Palattuani MESTARI lähti välittömästi kiipeämään mäkeä ylöspäin. Vähän ajan kuluttua me tulimme toisen lipputangon luokse ja HÄN PYSÄHTYI ja HYMYILI minulle. Puhtaan oikuttelijan elkein HÄN kumarsi ja näytelmällisesti viittoi minua menemään, kun lähdin kulkemaan alaspäin polkua, joka lähti lipputangolta. Jälleen kerran minun piti kulkea pitkän matkaa ennen kuin tulin suuren goottilaisen katedraalin luokse. Se oli täysin varustettu gargoileilla ja siivekkäillä tukipilareilla.

Tultuani sisään koristeellisista ovista, oli se kuin olisin katsonut uudestaan Disneyn versiota Quasimodon Maailmasta (Notre Damen kellonsoittaja). Ihmiset seisoivat lähellä tätä suurta alttaria rukoilemassa suurella äänellä ja teatraalisilla eleillä. He näyttivät olevan kilpailevan toistensa kanssa. Heidän rukouksensa olivat turhamaisia ”annamulle rukouksia”, kun he pyysivät rahaa, asemaa, ja valtaa/voimaa. Mutta tämän takana varjoissa oli kalterit, jotka erottivat ne joilla oli, niistä joilla ei ollut. Siellä minä näin köyhien ja tarvitsevien tuijottavan ”yläluokkaa”. Ikään kuin keskiajan parodiana, tämä kaikki osui turhan lähelle kotia minulle. Menestyksen Kultti etualalla, kun samalla maailman kurjilta kielletään pääsy sisälle.

Jälleen kerran minä palasin takaisin ja löysin MESTARIN odottamassa. Ja taas me lähdimme ylöspäin mäkeä pitkin ja tulimme toisen lipputangon luokse. Kun aloin kävelemään polkua pitkin, kuulin HÄNEN SANOVAN: ”ÄLÄ PELKÄÄ”.

Ja minun jalkani jäätyivät polulle. Kun käännyin katsomaan HÄNTÄ, näin ettei HÄNEN SILMISSÄÄN ollut yhtään huumoria. Asiat tulisivat olemaan eri tavalla. Kun tulin polun päähän, niin siellä seisoi Renessanssin aikainen Katedraali korkeine torneineen, ja minä menin sisälle. Täällä sain välittömästi likaisuuden tunteen henkeeni, ja härskiintyneen maun suuhuni.

Kauimmaista kulmasta kuulin ulinan äänen, ja minä lähestyin sitä varovasti. Varjoissa näin ihmisten polvistuvan ja itkevän. Katsoin kuinka yksi toisensa jälkeen iski itseään piiskalla ja antoi sen sitten edelleen seuraavalle. Itseruoskinnan konsepti on ollut kauan olemassa, mutta sen näkeminen näin oli aivan toinen asia.

Halusin lähteä täältä nopeasti, mutta sen sijaan että poistuin, minä painauduin syvemmälle tähän paikkaan. Muutaman hetken kuluttua olin haisevassa kosteassa paikassa, missä oli kahleita seinällä ja ”piinapenkki” huoneen keskellä. Kuvat inkvisitiosta hyppäsivät mieleeni, mutta osallistujat täällä olivat siihen täysin sopimattomia. Näiden ”onnettomien” joukossa oli muutamia moderneja yksilöitä, pukeutuneena nykymuodin mukaan. Ja heidän rinnallaan oli muutamia pyhiinvaeltajia pitkissä mustissa asuissaan. Kaikki naisia, kaikki puolustuskyvyttömiä. Helppoja kohteita. Auktoriteettiset hahmot olivat modernin Episkopaalisen ja vanhanajan Egyptin sekoitusta. Siinä oli järkeä, vaikka ei ollut.

Minä vain tiesin, että tämä kaikki oli väärin ja halusin lähteä pois. Joten palasin lipputangon luo. Saavuttuani HÄNEN luoksensa, minun täytyi kysyä, mitä oikein oli tapahtumassa. Lempeästi HÄN otti minua kädestä kiinni ja vei meidät kauemmaksi lipputangolta ja kulkemaltamme polulta. Kun HÄN viittasi ylöspäin, niin minä pystyin näkemään lipputangon huipun, ja tämä huippu oli ”usvan” verhoama.

Demoninen eksytys peitti näkemästä sen mitä oli nähtävissä. Kun HÄN veti minut takaisin polulle, niin samalla HÄN SELITTI. ”ÄLÄ HUOLEHDI SIITÄ MIKÄ LENTÄÄ TÄMÄN LIPPUTANGON HUIPULLA. SE ON VÄÄRENNÖS.TÄMÄ ON ”SINUN TÄYTYY KÄRSIÄ SYNTIESI TÄHDEN”. SE ON VÄÄRENNÖS SANASTA, JOKA SANOO ”Hän otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa;katsoen Kristuksen pilkan suuremmaksi rikkaudeksi kuin Egyptin aarteet. (Hebr. 11:25-26)” MINÄ OPETIN PITÄMÄÄN SITÄ KAIKKEA PELKKÄNÄ ILONA (Jaak. 1:2), JOTEN HE PONNISTELEVAT MINUN NIMESSÄNI OTTAAKSEEN POIS MAHDOLLISUUDEN TODELLISEEN ILOON. SE ON IHANTEELLINEN NAAMIO SAALISTAJALLE. JA SUDET KERTOVAT AINA LAMPAILLE, ETTÄ HEIDÄN VELVOLLISUUTENSA LAMPAINA ON TÄYTTÄÄ HEIDÄN ”TARPEITAAN”.... MINUN NIMESSÄNI TIETENKIN.

JOKAINEN NÄISTÄ LIPPUTANGOISTA ON PYSTYTETTY EKSYTTÄMÄÄN JA JOHTAMAAN HARHAAN.

ENSIMMÄINEN OLI NIKOLAIITTAIN LINNAKE....HEIDÄN LIPPUNSA SANOO ”ÄLKÄÄ KOSKEKO VOIDELTUUN JA TAIPUKAA HEIDÄN TIETONSA ALLE”. SE ON MINUN SANAANI VASTAAN, JOKA SANOO ETTÄ JOKAISEN TULEE TUTKIA, JOTTA HE OSOITTAUTUISIVAT KOETUKSEN KESTÄVIKSI (2 Tim. 2:15). MUTTA KOSKA MINUN KANSANI EI TUTKI ITSE, ON HEIDÄN OVELLAAN JOHTAVA POLKU HYVIN TALLATTU. TOINEN ON YKSINKERTAISESTI ”JUMALA EI KATSO HENKILÖÖN” JA ”KÖYHÄT TEILLÄ TULEE AINA OLEMAAN KESKELLÄNNE.....JOTEN PITÄKÄÄ HEIDÄT OMALLA PAIKALLAAN”. SE UHMAA KAIKKEA SITÄ MITÄ MINÄ OPETIN, MUTTA NÄIN SE ON AINA RIIVAAJIEN OPPIEN KANSSA.

Vaikutti siltä, että pitkä aika kului kun ohitimme lipputangon toisensa jälkeen kiivetessämme vakaasti ylöspäin. Niin kuin aiemminkin HÄN aina pysähtyi ja minä näin mitä jokainen näistä ”edusti”. Monta kertaa tulimme paikkaan, jossa reitti leveni ja useita lipputankoja oli toistensa näköpiirissä. Näistä kaksi oli tärkeitä. Ensimmäisessä lipputangot olivat kasaantuneet löyhästi yhteen, kaikki noin 5-6 jalan päässä toisistaan. Jotkut näyttivät vanhoilta ja sään pieksemiltä, toiset näyttivät aika uusilta.

”NÄMÄ OVAT MIELENKIINTOISIA, OLD DOG,” KUNINGAS ALOITTI. ”KOSKA HEIDÄN VALHEENSA OVAT MONELLA TAVALLA KOKONAISVALTAISTA JA KAIKENKATTAVAA. OLIVAT NE SITTEN SYNTYNEET TUHAT VUOTTA, TAI JOPA 1900 VUOTTA SITTEN, TAI VASTA VIIME VIIKOLLA, OVAT NE KUITENKIN VAIN YKSI JA SAMA. KEINO, JOLLA PYSÄYTETÄÄN NE JOTKA ETSIVÄT, JOTTA HE EIVÄT PÄÄSISI MATKALLAAN MAALIIN ASTI”.

Hitaasti HÄN kosketti jokaista ja antoi sille nimen ja kuvan minun hengelliseen minääni. ”TÄSSÄ OVAT AREIOKSEN OPETUKSET. TAI VOIT KUTSUA SITÄ ARIANISMIKSI. JA TÄSSÄ ON DOKETISMI. TÄMÄ On SE, JOKA SANOO ETTÄ MINÄ VAIN NÄENNÄISESTI KÄRSIN IHMISTEN SYNTIEN TÄHDEN. MIELENKIINTOINEN AJATUS, JOKA KIELTÄÄ NIIN PALJON SANASTA. TÄSSÄ OVAT MARKIONIN OPETUKSET, JOKA ALOITTI JAKAMISEN VANHAN JA UUDEN TESTAMENTIN VÄLILLÄ, KIELTÄEN MINUT JA MINUN SANANI NIIN MONELLA ERI TASOLLA. TIETÄMÄTTÄÄN MONET KERÄÄNTYVÄT AULIISTI TÄMÄN TANGON YMPÄRILLE, KUN KIELTÄYTYVÄT NÄKEMÄSTÄ MINUA VANHASSA TESTAMENTISSA. TODELLA IHMETYTTÄÄ DOG, MIKSI HE EDES KÄYVÄT USKONNOLLISTEN MIELENLIIKKEIDEN LÄPI, KUN HE SAMALLA KIELTÄVÄT VAKAAN PERUSTUKSEN.

LIIAN MONET TODELLA RAKASTAVAT RAKENTAA HIEKALLE, DOG. HEILLÄ EI OLE AIKAA TAI TAIPUMUSTA TULLA TUNTEMAAN SE, MINKÄ PÄÄLLÄ HE OIKEASTI OVAT SEISOMASSA. (Tässä kohdassa HÄN pysähtyi ja esitteli minulle hyvin suuren tangon) TÄMÄ ON MIELENKIINTOINEN, SE ON MELKEIN 1900 VUOTTA VANHA JA ON YHÄ PYSTYSSÄ. ALUNPERIN SE TULI NIILTÄ, JOITA KUTSUTTIIN MONARKIANISMIN NIMELLÄ. SILTI MONET KULTIT, JOTKA PARHAILLAAN KUTSUVAT ITSEÄÄN MINUN NIMELLÄNI, AJATTELEVAT TÄMÄN OLEVAN UUSI ILMESTYS. ETTÄ KUN JOHANNES KASTOI MINUT, MINUSTA TULI SILLOIN POIKA.....IKÄÄN KUIN ADOPTION KAUTTA.

MINÄ IHMETTELEN, DOG, YMMÄRSIKÖ KUKAAN HEISTÄ ”AINOASYNTYISEN” (only begotten - joh 3:16) KÄSITETTÄ. MUTTA SE ONKIN TUOLLA OIKEALLA OLEVA TANKO. (tässä kohtaa HÄN osoitti ryhmässä kauimpana olevaa tankoa kohti.) TÄMÄ ON ISLAM, ENEMMÄN TAI VÄHEMMÄN. JOPA ISLAM OPETTAA, ETTÄ MINÄ SYNNYIN NEITSYESTÄ JA TULEN TAKAISIN TUHOAMAAN ”SUUREN SAATANAN”. VALITETTAVASTI HE SANOVAT, ETTEN MINÄ OLE POIKA JA MONIA MUITA ASIOITA. EI JOKAINEN ‘KRISTITTY’ USKO MINUSTA NIIN PALJON KUIN HE.

NIIN KUIN NÄET, JOKAINEN NÄISTÄ SANOO JOLLAKIN TAVALLA ”MINÄ EN OLE”. EN OLE POIKA, EN OLE IHMISESTÄ SYNTYNYT, JOTKUT KIELTÄVÄT MINUN ELÄMÄNI, JOTKUT KIELTÄVÄT YLÖSNOUSEMUKSENI. JOKAINEN NÄISTÄ ASETTAA KYSEENALAISEKSI ”MINÄ OLEN”.… JA HE TÄYTTÄVÄT TYHJÄT KOHDAT OMILLA TYYLITELLYILLÄ VASTAUKSILLAAN. HE EIVÄT KOSKAAN LÖYTÄNEET MINUA, JOTEN HE KORVASIVAT SEN SILLÄ MIKÄ HEIDÄN OMISSA MIELIKUVISSAAN OLI OIKEAA. HARVAT SILMÄT KOSKAAN NÄKIVÄT SEN MITÄ USEIMMAT NÄISTÄ KUVITTELIVAT JA SYNNYTTIVÄT HENGELLISEN MORAALITTOMUUDEN KAUTTA. MIKÄ TÄSSÄ ON NIIN SURULLISTA, DOG, ETTÄ MONET JOTKA TODELLA NÄKIVÄT MINUT, TULIVAT TUOMITUIKSI JA HEIDÄT TELOITETTIIN VÄÄRÄOPPISEN LEIMALLA, VAIKKA EIVÄT SITÄ OLLEET. USKONTO ON MÄÄRITELLYT SEN MIKÄ ON HYVÄKSYTTÄVÄÄ JA MIKÄ EI OLE. VAIN VÄHÄN MINUN SANAANI TARVITAAN SUUREN PETOKSEN LUOMISEKSI. MUTTA JOPA LAITON ETSII ”VALON” KOSKETUSTA LISÄTÄKSEEN VÄITTEITTENSÄ LUOTETTAVUUTTA. SE ON OLLUT NÄIN AIVAN ALUSTA ASTI.

NYT TUOSSA KESKELLÄ (jälleen HÄN osoitti) OVAT STOALAISUUDEN (Apt. 17:16-18) JA GNOSTILAISUUDEN LIPPUTANGOT. TÄNÄ PÄIVÄNÄ MONET EIVÄT OPI MINUSTA MITÄÄN AMERIKAN USKONNOLLISTEN OPINAHJOJEN HOLVILLISISSA HALLEISSA, MUTTA KAIKEN IHMISISTÄ. VIHOLLISEN ON AINA TÄYTYNYT KÄYTTÄÄ JOTAKIN KANAVAA KOSKETTAMAAN TÄTÄ MAAILMAA. TÄMÄ MYÖS ON VÄÄRENNÖS.

Tämän jälkeen me jatkoimme matkaa ...

Seuraavan lipputankojen seurakunnan kohdalla me pysähdyimme jälleen, ja HÄN puhui hiljaa. Tässä tangot olivat niin lähellä toisiaan, ettei siinä ollut enempää kuin kolmen jalan matka erottamassa niitä toisistaan. Ohittaessamme ne, Hän ojensi kätensä ja antoi usealle niistä nimen.

”TÄMÄ ON ”PELASTUS TÖIDEN KAUTTA”, DOG. SE ON OLLUT TÄÄLLÄ KAUAN AIKAA. HE VÄITTÄVÄT ETTÄ ”SINUN TÄYTYY ANSAITA SE MIKÄ ON ILMAISTA”. JA HETI SEN OIKEALLA PUOLELLA ON ”PELASTUS ARMOSTA, EI OLE VÄLIÄ MITENKÄ ELÄT”. HYVIN VALLITSEVA AMERIKASSA TÄNÄ PÄIVÄNÄ, DOG. TÄMÄN TAKIA MINÄ YHÄ UUDESTAAN SANON PALVELIJOILLENI, ETTÄ HE KEHOTTAISIVAT AMERIKKAA PARANNUKSEEN. MUTTA AMERIKKA EI TULE TEKEMÄÄN PARANNUSTA.

TÄMÄ ON ”PELASTUS YHDISTYKSEN KAUTTA” JA SEN KUMPPANI, ”PELASTUS YHTEYDEN KAUTTA”. LUULEN, ETTÄ VOISIMME KASATA TÄMÄN PARIN YHTEEN DOG, JA SANOA ”PÄÄSTÄ TAIVAASEEN OSMOOSIN KAUTTA”. NYT TÄSSÄ OVAT NE TODELLISET TAPPAJAT, DOG.”

(Tässä kohtaa oli ryhmä tankoja, jotka melkein koskettivat toisiaan. Ne olivat niin lähellä.)

”NÄMÄ EIVÄT MAHTUNEET YHTEEN PYLVÄÄSEEN, KOSKA JOKAINEN ON NIIN ERIKOINEN, ETTEIVÄT NE SIEDÄ EDES NIITÄ, JOTKA OVAT PERIAATTEESSA SAMOJA.

”KERRAN PELASTETTU, AINA PELASTETTU”, ”IANKAIKKINEN VALINTA”, ”PELASTUS, JOTA EI VOI MENETTÄÄ”, ”KYLLÄ PELASTAJALLE, EI HERRALLE”, JA KOKO JOUKKO SAMASTA TEEMASTA LÄHTEVIÄ MUUNNOKSIA”.

”Näissähän ei puhuta mitään USKOSTA ja KUULIAISUUDESTA, Herra?” Kysyin tietäen vastauksen hengessäni.

Synkän rauhallisena HÄN SANOI ”SEURAA MINUA”. Ja minä tein niin. Jonkin ajan kuluttua tulimme vuoren huipulle. HÄN ei sanonut sitä, mutta minä tiesin sen olevan SIION.

Vaikutti siltä, että me olimme maailman huipulla. Se oli paikka kaiken muun yläpuolella. Tämän alueen keskellä oli teltta, ”paviljonki”. Edessäni oli ”oviaukko”. Se oli vain läppä, jonka voi nostaa pois tieltä. Sinun piti vain vähän kumartua, ja alentua mennäksesi sisään. Helpompaa oli mennä kontilleen ja sännätä sisään. Juuri niin kuin lapsi. Mutta ”oviaukon” edessä oli ‘pylväs’. Yksi ja ainoa. Jotakin jonka tunnistin helposti.

”OLD DOG”, KUNINGAS ALOITTI, ”MITÄ SINÄ NÄET?”

Se oli paikka, jota olin kaivannut, paikka josta DAAVID lauloi. MISHCON....JUMALAN ASUINPAIKKA. Paikka, jossa jokainen JUMALAN lapsi haluaa olla. Ja minä sanoin niin.

”HUOMAATKO MINKÄÄN OLEVAN VÄÄRIN”, HÄN kysyi lempeästi.

Vähän aikaa minun piti ihmetellä tätä. Yleensä kun HÄN kysyy kysymyksen, jonka vastaus vaikuttaa ”avoimelta”, niin siellä oli jotain, jota minä en ollut huomannut. Joten minä katsoin Siionia. Sitten käännyin ja katsoin alaspäin sinne mistä olimme tulleet. Vuori vain jatkui alaspäin. Paikkaa josta olimme lähteneet liikkeelle ei pystynyt erottamaan täältä missä me nyt seisoimme. Mutta pystyin siltä näkemään lähempänä huippua olevat yksittäiset lipputangot, ja suuremmat lipputankojen ryhmät. Niistä ”rakennuksia”, joita olin käynyt haistelemassa, ei ollut yksikään näkyvissä. Vain lipputankoja hajallaan pitkin vuoren rinnettä. Niin paljon siitä mitä olin nähnyt oli väärin, kauheasti väärin. Mutta siinä vain oli jotakin mitä minä en ollut nähnyt. Ja keskelle hämmennystäni minä jälleen kerran kuulin tuon IHANAN LEMPEÄN ÄÄNEN kuiskaavan sisälle henki-ihmiseeni, ”ETSI SITÄ MITÄ SIELLÄ EI OLE?”.

Hassua, mutta ensimmäisen kerran kuulin HÄNEN NAURUNSA. Kun katsoin takaisin HÄNTÄ kohti, niin hiljaisuus oli poistunut ja kauneus oli kokonaisvaltaista. ”SINÄ HUIJASIT, DOG!” HÄN NAUROI, ja minä nauroin myös.

”MINÄ KYSYIN SINULTA YKSINKERTAISEN KYSYMYKSEN, JA SINÄ KUTSUIT APUA”. Ja siinä oli vastaus....

”EIKÖ MEIDÄN PIDÄKIN TEHDÄ NIIN, POMO?” Minä vastasin kun me istuimme alas lipputangon luokse.

”KYLLÄ, VANHA YSTÄVÄNI.”; HÄN HUOKAISI.

”No sitten se on se mikä on väärin”, oli minun vastaukseni kun me taas katselimme alaspäin. Niin kuin usein aiemminkin minulla oli vastaus, mutta ei aavistustakaan siitä mitä se tarkasti tarkoitti. HERRAN kanssa odottaminen on melkein yhtä vaikeaa kuin odottaa HÄNTÄ. Joten katsoin alas pylväitä kohti. Kaikki ne olivat osa VALHETTA. Kaikki ne yrittivät estää ihmistä löytämästä SIIONIA. Ne estivät lapsia ja vauvoja tulemasta ABBAN luo. Kaikki UKKOSET olivat puhuneet tästä erilaisin kuvin, eri tavoin. KAIKKI NÄMÄ OLIVAT KAUHISTUKSIA HÄNEN SILMISSÄÄN.

Joten minä tutkin ja mietiskelin, ilman kiirettä. Vähän ajan kuluttua huomasin, että pylväsryhmien sisällä ja ympärillä oli alueita missä ei ollut ruohoa. Vuoren rinteellä oli runsas ruoho. Mutta pylväiden alueet olivat paljaat. Sitten muistin polut, jotka johtivat jokaiselta pylväältä niiden väärennökseen VALTAKUNNASTA. Katsoessani taaksepäin missä olimme kulkeneet, niin siellä ei ollut mitään jälkiä meidän askelistamme.

Olin näkemässä sen mitä siellä ei ollut, mutta oli. Pitkän aikaa olin vaeltanut sillä mitä JESAJA kutsui PYHÄKSI TIEKSI. Ainakin olin yrittänyt, ehkäpä kompastellut on lähempänä oikeaa termiä. Sitten yhtäkkiä kuin salama kirkkaalta taivaalta minä tajusin, että siellä oli jotain joka puuttui koko edessäni olevan vuorenrinteen näkymästä. Ja kun tämä ”ilmestys” alkoi täyttämään minua, MINÄ OLEN nojautui rennosti taaksepäin ja nosti molemmat JALKANSA syliini.

”TAJUSIT SEN, DOG!”.....ja minä tuijotin lipputankoja alapuolellamme.

”MUISTATKO KUINKA ENSIMMÄISEN KERRAN PÄÄSIT TÄNNE?”

Kyllä minä muistin. Muistan nostaneeni ristin poikkipuun ylös ja pudottaneeni sen peloissani. Muistan sen kuinka HÄN kysyi, halusinko minä apua. Muistan myös sen mitä HÄN teki, kun minä sanoin kyllä. HÄN keskitti sen hartioilleni ja sitoi minun käteni siihen niin etten minä voinut pudottaa sitä uudestaan.

Kumartuneena en voinut nähdä kuvankaunista vuorenrinnettä, ainoastaan HÄNEN JALKANSA jotka olivat edessäni. Naulat tulivat, kun pääsin huipulle, missä risti istutettiin pystyyn koko maailman nähtäväksi. Jos niin halusin....

Seuraavalla kerralla minä puristin ristipuun käsissäni lähelle rintaani. Mutta silti sen paino painoi minut alas, niin etten voinut tehdä muuta kuin katsoa HÄNEN JALKOJAAN ja kävellä HÄNEN JALANJÄLJISSÄÄN.....

Joten katsoin nyt ylös ja enkä nähnyt yhdenkään reitin kulkevan vuoren poikki, ei ollut polkua jota seurata. Ainoa tie SIIONIIN ON HÄNEN TIENSÄ. ”MINÄ OLEN TIE, TOTUUS, JA ELÄMÄ” soi selvästi korvissani, mutta pylväät olivat silti siellä.

”MUISTATKO MITÄ MINÄ SANOIN MOOSEKSELLE, DOG?”

”Yleisesti kyllä POMO, mutta erityisesti en.”

”SE MINKÄ LÄPI OLET KULKENUT DOG, ON KAKSOISKUVA, EI VAAN KUTSUTAAN SITÄ KAKSOISKUVAKSI. SINÄ TULET PITÄMÄÄN TÄSTÄ DOG.” (Ymmärtäkää, että meillä kahdella on tämä Rabbi/Opiskelija juttu menossa, jos et itse ole päässyt siihen mukaan, niin tiedän sen kuulostavan vähän oudolta. Mutta oikeasti, se on ongelma, joka sinun täytyy ratkaista kohtuullisen nopeasti, koska aika ”söpöilylle” on juuri loppunut.)

”MUISTA KÄSKY TUHOTA KORKEAT PAIKAT JA ”ASERAT”? KATSOKAA ”NOITA ASEROITA”..... ja minulta pääsi suuri nauru....(sisäpiirin huumoria, anteeksi) ”NÄMÄ OLIVAT ”HENGELLISEN MORAALITTOMUUDEN” PAIKKOJA, KOSKA HE POLTTIVAT SUITSUKETTA JA OMIA LAPSIAAN TOISILLE JUMALILLE. HE MYÖS HARJOITTIVAT MORAALITTOMIA SYNTEJÄ OSANA JUMALANPALVELUSTAAN. SE ON HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ DOG, KUINKA USEIN NÄMÄ SAMAT SYNNIT OVAT ESILLÄ SIELLÄ MITÄ MONET LÖYHÄSTI KUTSUVAT ”KIRKOKSI”.

”MINÄ SANOIN MOOSEKSELLE, ETTÄ KÄSKEE IHMISTEN TUHOTA ASERAT JA PALVOA MINUA YKSIN. LIIAN MONET PITÄVÄT KYVYKKYYTTÄ VOITELUNA, JA HE PALVOVAT KYKYÄÄN JA TYYLIÄÄN ENEMMÄN KUIN MINUA. KUN HE SITTEN JÄÄVÄT KIINNI OMIIN ASEROIHINSA....”

”NYT SEURAAVA KUVA ON ”ASTARTEN PYLVÄÄT”, JOTKA KOHOAVAT KAIKISSA VÄÄRISSÄ PAIKOISSA. MINUN KANSANI ETSII MIELUUMMIN JOTAKIN PALVOTTAVAKSEEN, KUIN ETTÄ HE ETSISIVÄT MINUA TAI SEURAISIVAT MINUA.”

”MONET NÄISTÄ SANOVAT ETSIVÄNSÄ MINUA, MUTTA SE OLIN MINÄ, JOKA KOPUTTI HEIDÄN OVELLEEN.

DOG, KUINKA MONTA KERTAA OLET KUULLUT JONKUN MAHTIPONTISEN HÖLÖN PAASAAVAN KUINKA ”MINÄ LÖYSIN HERRAN?” JA SAAVAT SEN KUULOSTAMAAN SILTÄ KUINKA SE KAIKKI TAPAHTUI HEIDÄN URHOOLLISTEN ”LIHAN” TAISTELUITTENSA KAUTTA. JOPA MINÄ OLEN YLLÄTTYNYT SIITÄ, KUINKA ITSEÄ KOROSTAVIA JOISTAKIN NÄISTÄ TODISTUKSISTA TULEE AJAN MYÖTÄ. TODELLA HARVOIN KUULET JONKUN SANOVAN SÄRKYNEELLÄ SYDÄMELLÄ ”HERRA LÖYSI MINUT?” KAIKKI NÄMÄ ”MINÄ LÖYSIN HERRAN” MONOLOGIT VIITTAAVAT EPÄSUORASTI TIETTYYN ASIAAN. NE ANTAVAT YMMÄRTÄÄ, ETTÄ MINÄ KADOTIN HEIDÄT JA UNOHDIN MISSÄ HE OLIVAT.”

”TÄSSÄ ON SE KOKO JUTTU USEIMPIEN NÄIDEN PYLVÄITTEN KANSSA, HE KIELSIVÄT JA EIVÄTKÄ VÄLITTÄNEET TOTUUDESTA NIIN KUIN SE JULISTETAAN MINUN SANASSANI, JA VAIHTOIVAT SEN TILALLE VALHEEN. JOKAINEN, JOKA MINUN KAIKKEIN PYHIMMÄN HENKENI TUOMION JA KUTSUN, VOI KUTSUA MINUA JA TULLA ”PELASTETUKSI”. MUTTA VALITETTAVASTI VAIN TÄHÄN ASTI SUURIN OSA MINUN LAMPAISTANI PÄÄSEE. LAMPAILLA ON ONGELMA KUULEMISEN JA YMMÄRTÄMISEN KANSSA. JOS HE EIVÄT VOI KUULLA MINUN SANAANI, HE EIVÄT TULE IKINÄ LÖYTÄMÄÄN USKOA. JA ILMAN USKOA HE EIVÄT VOI SEURATA MINUA.

SAATI SITTEN, ETTÄ LUOTTAISIVAT MINUN VIEVÄN HEIDÄT VAIKEUKSIENSA LÄPI.”

”MONET NIISTÄ JOTKA SANOVAT SEURAAVANSA, EIVÄT KOSKAAN NOSTA YLÖS RISTIÄNSÄ. JOTEN HE ALKAVAT KÄVELLÄ ITSEKSEEN USKONNON SOKKELOSSA. AIKANAAN HE LÖYTÄVÄT LIPPUTANGON, JOKA VASTAA HEIDÄN TARPEITAAN. NYT JOKAINEN NOISTA LIPPUTANGOISTA TULEE LÄHELLE SITÄ PAIKKAA MISSÄ MINÄ VAELSIN. JOTKUT PITÄVÄT SISÄLLÄÄN PALJON MINUN SANAANI. MUTTA SILTI NIISSÄ ON MYÖS VALHETTA JOLLAKIN TAVALLA TAI JOSSAKIN MUODOSSA.”

”KAUHISTUS ON SE, ETTÄ IHMINEN ON PYSTYTTÄNYT YHDESSÄ TAI ERIKSEEN JOKAISEN NÄISTÄ LIPPUTANGOISTA SAATTAAKSEEN IHMISEN PAULOIHINSA. JOTTA VOISI KONTROLLOIDA JA KÄYTTÄÄ IHMISTÄ, TAVOILLA JOTKA OVAT TÄYSIN VIERAITA MINULLE. SITTEN HE VOIVAT VAATIA MINULTA JA SYYTTÄÄ MINUA KUN HEIDÄN LÄHIMMÄISENSÄ KOHTELEE HEITÄ KALTOIN.”

”Tämä ei ole ikinä muuttunut, eikö niin HERRA”, Minä kysyin.

”OLET VÄÄRÄSSÄ DOG, SILLÄ SE ON MUUTTUNUT. SE MUUTTUI SILLOIN KUN MINÄ KUTSUIN ABRAMIN ULOS UURISTA. SE MUUTTUI KUN MINÄ LÄHETIN VANHAN MOOSEKSEN TAKAISIN EGYPTIIN. SE MUUTTUI KUN MINÄ PUHUIN DAAVIDIN KANSSA VUOREN RINTEELLÄ. SE MUUTTUI SUURESTI KUN MINÄ SANOIN SEN OLEVAN TÄYTETTY. SE MUUTTUU JOPA NYT KUN SINÄ JAAT NÄITÄ SANOJA. NIIN MONET ON KUTSUTUT DOG, MUTTA NIIN HARVAT OVAT VALITUT, JA HARVAT TULEVAT SEURAAMAAN MINUA LOPPUUN ASTI. TÄMÄN TAKIA SIELLÄ ON NIIN MONIA, JOTKA HALKOVAT HIUKSIA JA KORRUPTOIVAT MINUN SANAANI. HE TURMELEVAT NE, JOTKA KUTSUVAT HEITÄ PASTOREIKSI/VANHIMMIKSI/MIKSI TAHANSA, JA HE AJAVAT POIS MUSTELMILLA JA HYVÄKSIKÄYTETTYINÄ MONIA, JOTKA EIVÄT TEE KOMPROMISSIA SIITÄ VÄHÄSTÄ TOTUUDESTA, MITÄ HEILLÄ ON. NÄMÄ OVAT NE HAJALLE AJETUT LAMPAAT, JOTKA MINÄ TULEN KOKOAMAAN ITSELLENI.”

”MONET KÄYTTÄVÄT MINUN NIMEÄNI JA SANAANI OMAN ETUNSA HYVÄKSI. ILLUUSIO NIMELTÄÄN ”VALAISTUNUT OMA ETU” ON SE HARHALUULO, JONKA PÄÄLLE LUOPUMUKSEN JOHTAJAT OVAT RAKENTANEET EPÄJUMALANSA ITSELLEEN. HE PUHUVAT VALOSTAAN JA HENGESTÄÄN, MUTTA NE EIVÄT OLE MINUSTA. HEIDÄN VALONSA ON PIMEÄ JA HEIDÄN HENKENSÄ ON KIEROUTUNUT.

”MINÄ VAROITIN, ETTÄ PIMEYS VOI ‘LOISTAA’ JA PETTÄÄ OMAN MINÄN. SITTEN KUN OMA MINÄ PETTÄÄ ITSENSÄ, SE VOI TUODA VALHEEN MUILLE. TÄMÄ ON SE KOHTA, MISSÄ VÄÄRYYDESTÄ TULEE KAUHISTUS.”

”SEN SIJAAN, ETTÄ HE OLISIVAT PYSYNEET MINUN TOTUUDESSANI, MONET OVAT LAKANNEET SEURAAMASTA JA HE OVAT PYSTYTTÄNEET OMIA STANDARDEJAAN (normejaan) OMAN YMMÄRRYKSENSÄ MUKAAN, EI MINUN.”

Tämän sanottuaan HÄN nosti JALKANSA sylistäni ja nousi seisomaan. Kun HÄN kääntyi PAVILJONKIA kohti, huomasin että ”ovi” oli muuttunut. Nyt se oli tarpeeksi suuri, jotta läpi pääsi pystyssä seisten.

”NO MITEN ON OLD DOG, SINÄ PYYSIT TÄTÄ TEHTÄVÄÄ, JOTEN PUHU.”

”Muistan varmasti tulleeni värvätyksi, HERRA”, Minä vastasin.

”OLISIT VOINUT PYYTÄÄ SAADA OLLA ”KENRAALI” TAI KUNINKAAN ”ERITYISPALVELIJA”.”

”Olisiko se muuttanut mitään?”........

Joten näin se päättyy....KUUDES UKKONEN......

En saanut vastausta, vain naurun, halauksen ja hellän tukistuksen. Mutta eihän KUNINKAAT tee noin....ja eikä tietenkään Jumala, joka ei katso henkilöön, tekisi koskaan mitään tuollaista. Ja silti me kuulemme jatkuvasti SANOJA, jotka kutsuvat intiimisyyteen, läheisyyteen, suhteeseen. Anteeksi että olen näin suora, mutta asiat ovat muuttuneet jollakin tavalla. Tämä UKKONEN, niin kuin muutkin, koski ”leirin sisäpuolella olevaa syntiä”. Mutta silti siinä ei ollut varoitusta tai kutsua parannukseen. Mikään näistä UKKOSISTA ei sanonut sitä suoraan.

Ensimmäinen ja Toinen puhuivat TUULESTA. Kolmas puhui puimisesta ja erottamisesta. Neljännessä oli ”myrsky” ja tsunami....vettä...

Viides ja nyt tämä Kuudes eivät mainitse mitään varoitusta. Pelkään että olemme jo ohittaneet sen ajan.

Hengessäni kuulen nämä Jesajan sanat: Jes. 65:1-25

 

1 Minä olen suostunut niiden etsittäväksi, jotka eivät minua kysyneet, niiden löydettäväksi, jotka eivät minua etsineet; minä olen sanonut kansalle, joka ei ole otettu minun nimiini: Tässä minä olen, tässä minä olen!

2 Koko päivän minä olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa tietä, mikä ei ole hyvä, omain ajatustensa mukaan;

3 kansaa kohden, joka vihoittaa minua alinomaa, vasten kasvojani, uhraa puutarhoissa ja suitsuttaa tiilikivialttareilla.

4 He asustavat haudoissa ja yöpyvät salaisiin paikkoihin; he syövät sianlihaa, ja saastaiset liemet on heillä astioissansa.

5 He sanovat: "Pysy erilläsi, älä tule minua lähelle, sillä minä olen sinulle pyhä". Nämä ovat savu minun sieraimissani, tuli, joka palaa kaiken päivää.

6 Katso, se on kirjoitettuna minun edessäni. En ole minä vaiti, vaan minä maksan, maksan heille helmaan

7 heidän pahat tekonsa ynnä teidän isienne pahat teot, sanoo Herra, niiden, jotka ovat vuorilla suitsuttaneet ja kukkuloilla minua häväisseet; ja ensiksi minä mittaan heille palkan heidän helmaansa.

8 Näin sanoo Herra: Niinkuin sanotaan rypäleestä, jos siinä on mehua: "Älä hävitä sitä, sillä siinä on siunaus", niin teen minä palvelijani tähden, etten kaikkea hävittäisi.

9 Minä tuotan Jaakobista siemenen ja Juudasta vuorteni perillisen; ja minun valittuni saavat periä maan, ja minun palvelijani saavat siinä asua.

10 Ja Saaron on oleva lammasten laitumena ja Aakorin laakso karjan lepopaikkana minun kansallani, joka minua etsii.

11 Mutta te, jotka hylkäätte Herran ja unhotatte minun pyhän vuoreni, jotka valmistatte Gadille pöydän ja vuodatatte uhrijuomaa Menille -

12 teidät minä määrään miekan omiksi, ja kaikki te kumarrutte teurastettaviksi, sen tähden ettette vastanneet, kun minä kutsuin, ettekä kuulleet, kun minä puhuin, vaan teitte sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, ja valitsitte sen, mikä ei ole minulle otollista.

13 Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Katso, minun palvelijani syövät, mutta te näette nälkää; katso, minun palvelijani juovat, mutta te kärsitte janoa; katso, minun palvelijani iloitsevat, mutta te joudutte häpeään.

14 Katso, minun palvelijani riemuitsevat sydämen onnesta, mutta te huudatte sydämen tuskasta ja voivotatte mielimurteissanne.

15 Ja te jätätte nimenne kirouslauseeksi minun välituilleni: "Niin sinut surmatkoon Herra, Herra!" Mutta palvelijoilleen hän on antava toisen nimen.

16 Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä totisen Jumalan nimeen, ja joka maassa vannoo, vannoo totisen Jumalan nimeen; sillä entiset ahdistukset ovat unhotetut ja peitossa minun silmiltäni.

17 Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää ajatukseen astu;

18 vaan te saatte iloita ja riemuita iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen kansan.

19 Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani; eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.

20 Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän, ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää; sillä nuorin kuolee satavuotiaana, ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.

21 He rakentavat taloja ja asuvat niissä, he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät;

22 he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä; sillä niin kuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani. Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.

23 He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi, sillä he ovat Herran siunattujen siemen, ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.

24 Ennenkuin he huutavat, minä vastaan, heidän vielä puhuessaan minä kuulen.

25 Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella, ja leijona syö rehua niin kuin raavas, ja käärmeen ruokana on maan tomu; ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa, sanoo Herra.

 

Voisin lisätä myös Jesaja 66:n tähän nyt...mutta se saa odottaa seuraavaa UKKOSTA.

Selah

Old Dog

 

 

 

---

 

The Sixth Thunder

(I was directed to release this after sundown on THE LORD’S SABOTH. On HIS count this is now the 34th day of the counting of the OMER. In six days we will reach the 40th day, the DAY of HIS RETURN TO ABBA. HE left two witnesses behind to confront and remind those HE left behind. We still have two witnesses, if we care to listen. HIS WORD and HIS SPIRIT. Selah. Old Dog)

As I try to put words to all this, I find my spirit greatly grieved on many levels. As I finished this Sixth Thunder, I looked forward into the Seventh. Something I was not eager to do. But as the First pivoted into the Second, so it is with the Sixth and the Seventh.

I stood at the base of a gently slopping hill and beside me stood my MASTER robed in Glory. Without any preamble HE turned and started walking up the hill. After a short distance we came to a flattening of the route and a flagpole. The ground around the flagpole was well trampled and a path moved off to the side. THE LORD stood still near the pole and asked; “WOULD YOU LIKE TO SEE WHERE THAT PATH LEADS?”.

I answered quickly, “No LORD”. With a slight smile HE leaned against the flagpole and crossed HIS ARMS across HIS CHEST. I watched HIM stare through me. None of these journeys had brought me anything but grief in my spirit, yet I understand the meaning of duty. It would have been easy to say “NO” anywhere along the line, but it would have been wrong. And I knew it.

“What do you want me to do, LORD?”; I asked.

“JUST LOOK AND SEE.”; HE said quietly.

My answer was to turn and follow the path. After what seemed a long while I came to this huge temple. All in stone with columns and steps. As I stood and stared at what looked like a cross between a county courthouse and a Parthanon knock-off I heard that still gentle voice say “GO IN”. So I climbed the steps and found a strange montage.

There were large tables in what looked like a library. At the table were different groups at work/study/discussion. There were those in the robes that I have seen countless times on TV and Movies that would label them as Scribes or Pharisees. Alongside them where the black robes and white collars of the early church when Constantine legalized and institutionalized “the church”. Moving back and forth among the scrolls and manuscripts were men in cassocks and cowls. The traditional robes of the monks of the Middle Ages. As I walked across the floor passing table after table I saw the same bizarre mixture. Golden Miters with tonsure shaved heads. Long flowing beards of Orthodox prelates mixed easily with the clean shaven puritans and Wesleyans. When I came to the end there were Armani suits mixed with Hassidic overcoats. None noticed me as I watched each and every table work feverishly.

In the natural none of these groups would have sat together or worked together. The concept of ecumenicalism was far from my thoughts as I traced my steps out of this building and along to the flagpole at the end of the path. Upon my return THE MASTER immediately started again up the hill. After a short while we came to another flagpole and HE STOPPED and SMILED at me. With a gesture of sheer whimsy HE bowed and gestured with a staged flourish as I started down the path that lead from the flagpole. Once again I had to walk a ways till I came to a grand gothic cathedral, fully equipped with gargoyles and flying buttresses.

Upon entering the ornate doors it was like a replay of Disney’s version of Quasimodo World. People were standing near this huge alter praying loudly with theatrical gestures. They seemed to be in a contest with each other. Their prayers were vain “gimme prayers” as they asked for money, position, and power. Yet back in the shadows, behind the bars that separated the haves and have nots I saw the poor and the needy staring at the “upper crust”. As a parody of the middle ages, it hit all too close to home for me. The Prosperity Cult at the forefront while the wretched of the world are denied access.

Once again I returned to find THE MASTER waiting. And once again we set up the hill and came to another pole. As I began to walk the path I heard HIM SAY: “FEAR NOT”.

And my feet froze on the path. When I turned to look at HIM there was no humor in HIS EYES. Things were going to be different. When I came to the end of the path there stood a Renaissance Cathedral with lofty spires and I went in. Here I got the immediate feeling of dirtiness in my spirit, and a rancid taste in my mouth.

In a far corner I heard a whimper and carefully approached. In the shadows I saw people kneeling and crying. I watched as one after another struck themselves with a lash and pass the lash on to the next. The concept of self-flagellation has been around a long time, but to see it was another thing.

Here I wanted to move quickly, but instead of leaving I pressed deeper into this place. In but moments I was in a smelly damp place with chains on the wall and a “rack” in the middle of the room. Images of the Inquisition jumped at me, yet the participants were way out of place. Among the “unfortunate” were a couple modern types, dressed in contemporary styles, alongside a few pilgrims in long black dresses. All female, all defenseless. Easy targets. The authority figures were a toss up between modern Episcopal and ancient Egyptian. It made sense, but it didn’t.

All I knew it was wrong and I wanted to leave. So I returned to the flagpole. Upon reaching HIM I had to ask what was going on. With gentleness HE took my arm and moved away from the path we had traveled and the flagpole. As HE gestured upward I could see the top of the flagpole and the top was shrouded with “haze”.

Demonic deception prevented what was there to be seen. As HE tugged me back to the path HE EXPLAINED. “DON’T WORRY ABOUT WHAT IS FLYING AT THE TOP OF THIS FLAGPOLE. IT IS A COUNTERFEIT. THIS ONE IS “YOU NEED TO SUFFER FOR YOUR SINS”. IT IS THE COUNTERFEIT OF THE WORD THAT SAYS “CHOOSING RATHER TO SUFFER AFFLICTION WITH THE PEOPLE OF GOD, THAN TO ENJOY THE PLEASURES OF SIN FOR A SEASON; ESTEEMING THE REPROACH OF CHRIST GREATER RICHES THAN THE TREASURES OF EGYPT.” I TAUGHT COUNT IT ALL JOY, SO THEY STRIVE TO TAKE AWAY THE CHANCE FOR TRUE JOY BY STANDING IN MY NAME. IT IS IDEAL CAMOUFLAGE FOR THE PREDATOR. AND THE WOLVES ALWAYS TELL THE SHEEP THAT THERE DUTY AS SHEEP IS TO FEED THEIR “NEEDS”....IN MY NAME OF COURSE.

EACH OF THESE FLAGPOLES HAVE BEEN ERECTED TO DECEIVE AND MISDIRECT.

THE FIRST WAS THE BASTION OF THE NICOLAOTINS....THERE BANNER SAYS “TOUCH NOT THE ANOINTED AND SUBMIT TO THEIR KNOWLEDGE”. IT IS IN DEFIANCE OF MY WORD THAT SAYS THAT ALL ARE TO STUDY TO SHOW THEMSELVES APPROVED. BECAUSE MY PEOPLE WILL NOT STUDY FOR THEMSELVES THERE IS A WELL BEATEN PATH RIGHT TO THEIR DOOR. THE SECOND IS SIMPLY “GOD IS NOT A RESPECTER OF PERSONS” AND “THE POOR YOU WILL ALWAYS HAVE.....SO KEEP THEM IN THEIR PLACE”. IT DEFIES EVERYTHING I TAUGHT, BUT THAT IS ALWAYS THE CASE FOR THE DOCTRINES OF DEMONS.

It seemed a long time as we passed pole after pole as we steadily climbed upward. As before HE would stop and I would see what each “stood for”. A number of times we came to places where the trail leveled off and numerous poles were in sight of each other. Of this two are of importance. The first was one where the poles were clumped loosely together, all within 5-6 feet of each other. Some looked old and weathered, others looked fairly new.

“THESE ARE INTERESTING, OLD DOG,” BEGAN THE KING. “BECAUSE THEIR LIE IS PERVASIVE AND INCLUSIVE IN MANY WAYS. WHAT WAS BIRTHED A THOUSAND, AS MUCH AS NINETEEN HUNDRED YEARS AGO, OR JUST LAST WEEK ARE ONE AND THE SAME. A MEANS TO STOP THOSE WHO SEEK FROM COMPLETING THEIR JOURNEY”.

Slowly HE touched each and gave it a name and an image in my spirit man. “HERE IS THE TEACHINGS OF ARIUS. OR YOU CAN SAY, ARIANISM. AND HERE IS DOCETISM. THIS IS ONE THAT SAYS I ONLY SEEMED TO SUFFER FOR THE SINS OF MAN. INTERESTING THOUGHT THAT DENIES SO MUCH OF THE WORD. THIS ONE IS THE TEACHINGS OF MARCION WHO BEGAN THE SPLIT BETWEEN THE OLD AND NEW TESTAMENT, DENYING ME AND MY WORD ON SO MANY LEVELS. MANY TODAY DO NOT KNOW THEY GATHER AROUND THIS POLE FREELY WHEN THEY REFUSE TO SEE ME IN THE OLD TESTAMENT. MAKES YOU WONDER DOG WHY THEY EVEN GO THROUGH THE MOTIONS OF RELIGION WHEN THEY DENY THE FIRM FOUNDATION.

TOO MANY TRULY LOVE TO BUILD ON SAND, DOG. THEY HAVE NOT THE TIME NOR THE INCLINATION TO KNOW WHAT THEY ARE ACTUALLY STANDING ON. (Here HE stopped and presented to me a very large pole) THIS ONE IS INTERESTING, IT IS ALMOST 1900 YEARS OLD AND STILL STANDING. IT ORIGINATED WITH THOSE WHO WERE CALLED THE MONARCHIANI. YET MANY CULTS PRESENTLY CALLING THEMSELVES AFTER ME THINK IT IS A NEW REVELATION. THAT WHEN I WAS BAPTIZED BY JOHN I THEN BECAME THE SON.....SORT OF BY ADOPTION.

I WONDER, DOG, IF ANYONE OF THEM UNDERSTAND THE CONCEPT OF “ONLY BEGOTTEN”. THEN AGAIN THAT POLE IS OVER TO THE RIGHT. (at this HE pointed to the farthest pole in the cluster.) THAT ONE IS ISLAM, MORE OR LESS. EVEN ISLAM TEACHES I WAS BORN OF A VIRGIN AND WILL RETURN TO DESTROY THE “GREAT SATAN”. TOO BAD THEY SAY I AM NOT THE SON AND SEVERAL OTHER POINTS. NOT EVERY ‘CHRISTIAN’ BELIEVES AS MUCH AS THEY DO ABOUT ME.

YOU SEE ALL OF THESE SAY “I AM NOT” IN SOME WAY. NOT THE SON, NOT THE MAN BORN, SOME DENY MY LIFE, SOME DENY MY RESURRECTION. ALL QUESTION THAT “I AM”....AND THEY FILL IN THE BLANKS WITH THEIR OWN STYLIZED ANSWERS. THEY NEVER FOUND ME SO THEY SUBSTITUTE WHAT IS RIGHT IN THEIR OWN IMAGINATIONS. FEW EYES EVER SAW WHAT MOST OF THESE IMAGINED AND BIRTHED OUT OF SPIRITUAL IMMORALITY WHAT IS SAD, DOG, IS MANY WHO TRULY SAW ME AND WHERE ADJUDGED AND EXECUTED BEARING THE TITLE OF HERETIC WERE NOT. RELIGION HAS DEFINED WHAT IS ACCEPTABLE AND WHAT IS NOT. LITTLE OF MY WORD IS REQUIRED TO CREATE DECEPTION. BUT EVEN THE LAWLESS SEEK A TOUCH OF “LIGHT” TO ADD AUTHENTICITY TO THEIR CLAIMS. HAS BEEN THAT WAY SINCE THE VERY BEGINNING.

NOW IN THE MIDDLE (again HE pointed) ARE THE POLES OF THE STOICS AND THE GNOSTICS. TODAY MANY LEARN IN THE VAULTED HALLS OF AMERICAN RELIGIOUS EDUCATION NOTHING OF ME BUT EVERYTHING OF MEN. THE ENEMY ALWAYS HAS TO USE A CONDUIT TO TOUCH THIS WORLD. THAT IS A COUNTERFEIT TOO.

After this we continued on....

At the second congregation of poles, we again stopped and HE spoke quietly. Here the poles were so close together none were more than three feet from another. As we passed HE reached out and gave names to many.

“THIS ONE IS “SALVATION BY WORKS”, DOG. BEEN HERE A LONG TIME. THEIR CLAIM IS “YOU GOT TO EARN WHAT IS FREE”. AND RIGHT ALONG SIDE IT IS “SALVATION BY GRACE, DOESN’T MATTER HOW YOU LIVE”. REAL PREVALENT IN AMERICA TODAY, DOG. THAT IS WHY I KEEP TELLING MY SERVANTS TO CALL AMERICA TO REPENTANCE. BUT AMERICA WILL NOT REPENT.

THIS ONE IS “SALVATION BY ASSOCIATION” AND IT’S PARTNER, “SALVATION BY AFFILIATION”. I GUESS WE COULD LUMP A COUPLE TOGETHER DOG, AND SAY “GAINING HEAVEN BY OSMOSIS”. NOW, HERE ARE REAL KILLERS, DOG.”

(Here were a group of poles almost touching they were so close.)

“THEY COULD NOT FIT INTO ONE POLE BECAUSE EACH IS SO PARTICULAR IT TOLERATES NOT EVEN THOSE THAT ARE BASICALLY THE SAME.

“ONCE SAVED, ALWAYS SAVED”, “ETERNAL ELECTION”, “UNLOSABLE SALVATION”, “YES WITH SAVIOUR, NO TO LORD”, AND A WHOLE BUNCH OF VARIATIONS BUT THE SAME THEME”.

“Nothing about FAITH and OBEDIENCE is there LORD?”, I asked knowing in my spirit.

With a grim quietness HE SAID “FOLLOW ME”. And I did. After a while we came to the top of the mountain. HE did not say, but I knew it was ZION.

It seemed we were on the top of the world. It was a place above all else. In the center of this area was a tent, a “pavilion”. Before me was the “doorway”. Nothing more than a flap that can be lifted away. All you had to do is to bend a little, and stoop down to get in. Easier still to drop on all fours and scoot in. Right, just like a child. But in front of the “doorway” was a ‘pole’. Single and alone. Something I recognized easily.

“OLD DOG”, BEGAN THE KING, “ WHAT DO YOU SEE?”

It was the place I had longed for, the place DAVID sang about. THE MISHCON....THE DWELLING PLACE OF GOD. The place every child of GOD longs to be. And I said so.

“NOTICE ANYTHING WRONG?”, HE asked gently.

For a moment I had to wonder. Usually when HE asks what appears to be an “open ended” question there is something I am missing. So I looked at ZION. Then I turned around and looked down from where we came. The mountain kept going down. The place where we started was undistinguishable from where we stood. Yet I could distinguish single poles closer to the top, and the poles that were in large clumps. Of the “buildings” I had sniffed out, there was none to be seen. Just the poles scattered up the face of the mountain. So much I had seen was wrong, horribly wrong. Only there was something I had not seen. And in the middle of my consternation I once again I heard that SWEET GENTLE VOICE whisper into my spiritman, “LOOK FOR WHAT IS NOT THERE?”.

Funny, but for the first time I heard HIS LAUGHTER. As I looked back to HIM, the quietness was gone and the beauty was pervasive. “YOU CHEATED, DOG!”, HE LAUGHED, and I did too.

“I ASKED YOU A SIMPLE QUESTION, AND YOU CALLED FOR HELP”. And there was the answer.....

“ISN’T THAT WHAT WE ARE SUPPOSED TO DO, BOSS?” I replied as we sat down by the pole.

“YES, OLD FRIEND.”; HE SIGHED.

“Then that is what’s wrong.”, was my answer as we stared out and down again. Like so often I had the answer, but no clue to exactly what it meant. The problem of waiting with THE LORD is almost equal to waiting for/on HIM. So I looked out and down at the poles. All were part of the LIE. All are there to prevent man from finding ZION. To keep the children and babies from coming to ABBA. All the THUNDERS have been speaking this in different images, different ways. ALL THINGS ABOMINABLE to HIS EYES.

So I studied and pondered, in no hurry. After a while I noticed that I could see areas in and around the clusters of poles where the grass was not. The mountain side was lush with grass, but the poles were barren. Then I remembered the paths each pole had to their counterfeit of the KINGDOM. Looking back down where we had walked there was no record of our steps.

I was seeing what was not there, but was. For so long I had walked what ISAIAH called THE HIGHWAY OF HOLINESS. At least I have tried to, maybe stumbled is the right or more accurate terminology. Suddenly like out of the blue I realized there was something missing in this whole mountainside vista before me. And as this “revelation” began to fill me THE I AM unceremoniously laid back and plopped both FEET in my lap.

“YOU GOT IT DOG!”.....and I stared down at the poles.

“DO YOU REMEMBER HOW YOU FIRST GOT HERE?”

Yes, I remembered. I remembered picking up the cross beam and dropping it in fear. I remember when HE asked if I wanted help. I also remember what HE did when I said yes. HE centered it on my shoulders and tied my arms to it so I could not drop it again.

Stooped over I could not see the picturesque hillside, only HIS FEET ahead of me. The nails came when I came to the top where the cross was planted for the whole world to see. If it wanted to.....

The next time I cradled the crossbeam in my arms close to my chest. But the weight still bore me down so that all I could do was to watch HIS FEET and to walk in HIS FOOTSTEPS.....

So now I look out and saw no trail cut into the mountain, no path to follow. The only way to ZION IS HIS WAY. “I AM THE WAY, THE TRUTH, AND THE LIFE” was playing out clearly yet the poles were there.

“DO YOU REMEMBER WHAT I TOLD MOSES, DOG?”

“Generally, yes BOSS, but specifically no.”

“WHAT YOU WALKED THROUGH DOG IS A DOUBLE IMAGE, NO MAKE IT A DOUBLE IMAGE. YOU’LL LIKE THIS ONE DOG.” (Please understand that we got this thing about Rabbi/Student, if you ain’t got it to a degree I know this sounds way off the wall. But really, it is a problem you need to address quite quickly because time just ran out for “cute”)

“REMEMBER THE ORDER TO DESTROY THE HIGH PLACES AND THE “GROVES”? BEHOLD “THE GROVES”..... and I split a gut....(INSIDE HUMOR, SORRY) “THEY WERE THE PLACE OF “SPIRITUAL IMMORALITY”, BECAUSE THEY BURNED INCENSE AND THEIR CHILDREN TO OTHER GODS. THEY ALSO COMMITTED IMMORAL SINS AS PART OF THEIR WORSHIP SERVICE. IT’S AMAZING DOG, JUST HOW OFTEN THESE SINS PLAY OUT IN WHAT MANY LOOSELY CALL “THE CHURCH”.

“I TOLD MOSES TO TELL THE PEOPLE TO CUT DOWN THE GROVES AND WORSHIP ME ALONE. TOO MANY MISTAKE TALENT FOR ANOINTING AND WORSHIP THEIR TALENT AND STYLE MORE THAN ME. WHEN THEY GET CAUGHT UP IN THEIR GROVES....”

“NOW THE SECOND DOUBLE IMAGE IS THE “ASTORETH POLES” THAT KEEP CROPPING UP. IN ALL THE WRONG PLACES. MY PEOPLE PREFER TO FIND SOMETHING TO WORSHIP RATHER THAN TO EITHER SEEK ME OR FOLLOW ME.”

“SO MANY SAY THEY SEEK ME, BUT IT WAS I HOW KNOCKED AT THEIR DOOR.

DOG, HOW MANY TIMES DO YOU HEAR SOME POMPOUS WINDBAG SPOUT ABOUT “I FOUND THE LORD?” AND MAKE IT SOUND IT WAS ALL THROUGH THEIR VALIANT STRUGGLES WITH THEIR “FLESH”. EVEN I AM SURPRISED AT HOW SELF ELEVATING SOME TESTIMONIES GET OVER TIME. RARELY DO YOU HEAR A TRULY BROKEN HEART SAY “THE LORD FOUND ME?” ALL THESE “I FOUND THE LORD” MONOLOGS ALL COME FROM A CERTAIN IMPLIED POINT. IT IMPLIES I LOST THEM AND FORGOT WHERE THEY WERE.”

“THAT IS THE WHOLE THING ABOUT MOST OF THE POLES, THEY DENIED AND IGNORED TRUTH AS DECREED IN MY WORD, AND SUBSTITUTED A LIE. ANYONE WHO FEELS THE CONVICTION AND STIRRING OF MY MOST HOLY SPIRIT CAN CALL UPON ME AND BE “SAVED”. BUT REGRETTABLY THAT IS AS FAR AS IT GOES FOR THE GREAT MAJORITY OF MY SHEEP. SHEEP GOT A PROBLEM WITH HEARING AND UNDERSTANDING. IF THEY CAN NOT HEAR MY WORD, THEY WILL NEVER FIND FAITH. AND WITHOUT FAITH THE CAN NOT FOLLOW ME.

LET ALONE TRUST ME TO GET THEM THROUGH THEIR TROUBLES.”

“MANY WHO SAY THEY WILL FOLLOW NEVER PICK UP THEIR CROSS. SO THEY START TO WALK ON THEIR OWN INTO THE MAZE OF RELIGION. IN TIME THEY WILL FIND A POLE THAT MEETS THEIR NEEDS. NOW EVERYONE OF THOSE POLES COMES CLOSE TO WHERE I WALK. SOME HOLD TO MUCH OF MY WORD, YET ALSO THE LIE IN SOME SHAPE OR FORM.”

“THE ABOMINATION IS MAN HAS ERECTED EACH AND EVERYONE OF THESE POLES TO ENSNARE MAN. TO CONTROL AND TO USE MAN, IN WAYS COMPLETELY ALIEN TO ME. THEN THEY ALL CLAIM AND BLAME ME FOR THEIR MISTREATMENT OF THEIR FELLOW MAN.”

“It has never changed, has it LORD?”, I asked.

“SORRY DOG, BUT IT DID CHANGE. IT CHANGED WHEN I CALLED ABRAM OUT OF UR. IT CHANGED WHEN I SENT OLD MOSES BACK TO EGYPT. IT CHANGED WHEN I TALKED WITH DAVID ON THE HILLSIDE. IT CHANGED BIG TIME WHEN I SAID IT WAS FINISHED. IT CHANGES EVEN NOW AS YOU SHARE THESE WORDS. SO MANY ARE CALLED DOG, BUT SO FEW ARE CHOSEN AND WILL FOLLOW ME TO THE END. THE REASON WHY IS THERE ARE SO MANY WHO HAVE SPLIT HAIRS AND CORRUPTED MY WORD. THEY PERVERT THOSE WHO CALL THEM PASTOR/ELDER/WHATEVER AND DRIVE AWAY MANY BRUISED AND ABUSED WHO WILL NOT COMPROMISE WHAT LITTLE TRUTH THEY DO HAVE. THOSE ARE THE SCATTERED SHEEP I WILL GATHER TO MYSELF.”

“MANY USE MY NAME AND MY WORD FOR THEIR OWN SELF-INTEREST. THE ILLUSION CALLED “ENLIGHTENED SELF-INTEREST” IS A DELUSION UPON WHICH THE LEADERS OF APOSTASY HAVE BUILT THEIR IDOLS TO THEMSELVES. THEY TALK ABOUT THEIR LIGHT AND THEIR SPIRIT BUT ARE NOT OF ME. THEIR LIGHT IS DARK AND THEIR SPIRIT IS PERVERSE.

“I WARNED THAT DARKNESS CAN ‘SHINE’ AND DECEIVE SELF. THEN WHEN SELF DECEIVES SELF IT CAN BRING THE LIE TO OTHERS. THIS IS WHERE INIQUITY BECOMES ABOMINATION.”

“INSTEAD OF STAYING IN MY TRUTH SO MANY HAVE STOPPED FOLLOWING AND ERECTED THEIR OWN STANDARD. BASED UPON THEIR UNDERSTANDING, NOT MINE.”

With that HE took HIS FEET FROM my lap and stood up. As HE turned to the PAVILION I noticed the “door” had changed. Now it was large enough to go through standing up.

“WELL OLD DOG, YOU ASKED FOR THIS JOB, SO TO SPEAK.”

“I firmly remember being drafted, LORD.”, I replied.

“YOU COULD HAVE ASKED TO BE A “GENERAL” OR A “SPECIAL MINISTER” TO THE KING.”

“Would that have changed anything?”........

So it ended....the SIXTH THUNDER......

I got no answer, just a laugh, a hug, and a nouggie. But then KINGS don’t do that....and of course the GOD who is not a respecter of persons would never stoop to such stuff. And we hear continuous WORDS calling for intimacy, for fellowship, for relationship. forgive me for being blunt, but things have changed somehow. This THUNDER like the others addressed “the sin in the camp”. Yet there is no warning or call to repentance. None of these THUNDERS do so directly.

The First and Second spoke of WIND. The Third spoke of threshing and separation. The Fourth had a “storm” and a tsunami....water...

The Fifth and now the Sixth mention no warning, I fear we have passed that time.

In my spirit I hear these words of Isaiah ; 65:1-25

 

1 I am sought of them that asked not for me; I am found of them that sought me not: I said, Behold me, behold me, unto a nation that was not called by my name.

2 I have spread out my hands all the day unto a rebellious people, which walketh in a way that was not good, after their own thoughts;

3 A people that provoketh me to anger continually to my face; that sacrificeth in gardens, and burneth incense upon altars of brick;

4 Which remain among the graves, and lodge in the monuments, which eat swine’s flesh, and broth of abominable things is in their vessels;

5 Which say, Stand by thyself, come not near to me; for I am holier than thou. These are a smoke in my nose, a fire that burneth all the day.

6 Behold, it is written before me: I will not keep silence, but will recompense, even recompense into their bosom,

7 Your iniquities, and the iniquities of your fathers together, saith the LORD, which have burned incense upon the mountains, and blasphemed me upon the hills: therefore will I measure their former work into their bosom.

8 Thus saith the LORD, As the new wine is found in the cluster, and one saith, Destroy it not; for a blessing is in it: so will I do for my servants’ sakes, that I may not destroy them all.

9 And I will bring forth a seed out of Jacob, and out of Judah an inheritor of my mountains: and mine elect shall inherit it, and my servants shall dwell there.

10 And Sharon shall be a fold of flocks, and the valley of Achor a place for the herds to lie down in, for my people that have sought me.

11 But ye are they that forsake the LORD, that forget my holy mountain, that prepare a table for that troop, and that furnish the drink offering unto that number.

12 Therefore will I number you to the sword, and ye shall all bow down to the slaughter: because when I called, ye did not answer; when I spake, ye did not hear; but did evil before mine eyes, and did choose that wherein I delighted not.

13 Therefore thus saith the Lord GOD, Behold, my servants shall eat, but ye shall be hungry: behold, my servants shall drink, but ye shall be thirsty: behold, my servants shall rejoice, but ye shall be ashamed:

14 Behold, my servants shall sing for joy of heart, but ye shall cry for sorrow of heart, and shall howl for vexation of spirit.

15 And ye shall leave your name for a curse unto my chosen: for the Lord GOD shall slay thee, and call his servants by another name:

16 That he who blesseth himself in the earth shall bless himself in the God of truth; and he that sweareth in the earth shall swear by the God of truth; because the former troubles are forgotten, and because they are hid from mine eyes.

17 For, behold, I create new heavens and a new earth: and the former shall not be remembered, nor come into mind.

18 But be ye glad and rejoice for ever in that which I create: for, behold, I create Jerusalem a rejoicing, and her people a joy.

19 And I will rejoice in Jerusalem, and joy in my people: and the voice of weeping shall be no more heard in her, nor the voice of crying.

20 There shall be no more thence an infant of days, nor an old man that hath not filled his days: for the child shall die an hundred years old; but the sinner being an hundred years old shall be accursed.

21 And they shall build houses, and inhabit them; and they shall plant vineyards, and eat the fruit of them.

22 They shall not build, and another inhabit; they shall not plant, and another eat: for as the days of a tree are the days of my people, and mine elect shall long enjoy the work of their hands.

23 They shall not labour in vain, nor bring forth for trouble; for they are the seed of the blessed of the LORD, and their offspring with them.

24 And it shall come to pass, that before they call, I will answer; and while they are yet speaking, I will hear.

25 The wolf and the lamb shall feed together, and the lion shall eat straw like the bullock: and dust shall be the serpent’s meat. They shall not hurt nor destroy in all my holy mountain, saith the LORD. (KJV)

I could add Isaiah 66 now....but it will wait till the next THUNDER.

Selah

Old Dog