(Scroll down for english version)

Kuoleman Varjon Laakso (Goosen)

Bob Neumann, 1998

Niin kuin usein aikaisemminkin olin hiljaisessa rukouksessa ja mietiskelyssä, ja silloin yhtäkkiä seisoin ”Näkylaaksossa”. Heti minun edessäni istui Minun HERRANI kallion jyrkänteellä. Niiden muutaman askeleen aikana, mikä minulta kesti kävellä HÄNEN RINNALLEEN, koko meidän ympärillämme oleva näköala otti muotonsa ja hahmonsa. Harvoin olen nähnyt Hänen istuvan niin huolettomasti kaukaisuuteen katsoen. Jälleen kerran Hän oli matkavaatteissa, ja viittojen alla Hänellä oli SOTAJOUKKOJEN HERRAN, KIRKKAUDEN KUNINKAAN SOTA-ASU. Minä olin pukeutunut mustiin työvaatteisiin, jotka olivat hikiset ja pölyn peitossa.

HÄN katsoi edessämme olevaa valtavan laajaa maa-aluetta. Ja kun istuin Hänen vasemmalle puolelleen, Hän kysyi. ”TIEDÄTKÖ MIKÄ ON TUOSSA SINUN EDESSÄSI?”.

Siitä kohtaa missä me olimme istumassa, oli kuin olisimme olleet suuren vuoren huipulla katsomassa alapuolellamme olevia kukkuloita ja laaksoja. Tämän maiseman keskellä oli tuulinen laakso, joka kulki edestakaisin koko maiseman läpi niin pitkälle meitä vastapäätä, etten pystynyt silmällä sen loppua erottamaan, mutta tiesin sen olevan siellä. Olen usein rukouksessa ja hengellisessä taistelussa nähnyt tämän laakson. Tämä on se Laakso, josta Israelin Paimen/Kuningas lauloi kutsuen sitä Kuoleman Varjon Laaksoksi.

Se Laakso, jonka olen hengessäni tiennyt tulevani ylittämään siitä päivästä lähtien kun ensimmäisen kerran polvistuin HERRANI edessä.

Joten minun piti kysyä; ”Onko nyt minun aikani HERRA?”. Ja tuo hellä nauru SILMISSÄÄN, HÄN kääntyi puoleeni ja sanoi, ”TAVALLAAN”. Ja minä huomasin nauravani ääneen. Sillä niin kauan olin mielessäni ‘päätellyt asioita selville’ ja kun nyt kaikki minun tyhjät järjenpäätelmäni romahtivat alas maahan, niin samalla outo riemastuminen täytti koko minun olemukseni.

Yksinkertaisella liikkeellä HÄN ojensi KÄTENSÄ osoittamaan kohti KUOLEMAN VARJON LAAKSON päätepistettä. Ja hengessäni minä jälleen näin SIIONIN. KAUPUNGIN HERRAN VUORELLA. Paikan missä ABBANI TALO on. Paikan mihin minun sydämeni haluaa olla.

”KYLLÄ”, MESTARINI ilmoitti, ”SE ON SINUN AIKASI VANHA YSTÄVÄ, MUTTA MINULLA ON YKSI PALVELUS, JOTA PYYDÄN SINULTA.”

”MESTARI, mitä tahansa tahdot minun tekevän, niin minä teen sen”, oli minun nopea vastaukseni.

”TIEDÄN, MUTTA KOSKA KUTSUN SINUA YSTÄVÄKSI, NIIN SINUN TÄYTYY OLLA TIETOINEN MINUN SUUNNITELMISTANI.”

Pystyin vain nyökkäämään päälläni, ja HÄN JATKOI. ”KUN KULJET LAAKSON LÄPI, NIIN SINÄ TULET OTTAMAAN KAIKKI MINUN LAMPAANI MUKAASI.”

Ja minä tunsin äkillisen ‘tunteen’ alkavan kehittyä sisälläni. Sekoitus kauhua ja riemua, jota on vaikea selittää. Ja katsoin laaksoon ja muistin kaikki nuo aikaisempien yhteenottojen suuret rumuudet. Ja ajattelin kaikkia niitä tutkielmia, joita Hänen Kaikkein Pyhin Henkensä oli johdattanut minut tekemään Armeijoista muutaman viime kuukauden aikana. (http://www.mikkojokitalo.fi/438280464)

”YESHUA, MINUN HERRANI?”, minun piti kysyä. ”kuinka kauaksi minä osuin?”.

”SHEMUEL”, HÄN Kuiskasi nojautuen minua kohti. ”KUKAAN MINUN PROFEETOISTANI EIHÄN NÄHNYT SITÄ MITÄ NYT TULEE TAPAHTUMAAN YHTÄÄN SEN SELVEMMIN KUIN SINÄ.” Ja kun HÄN siirtyi etäämmälle minusta, me molemmat nauroimme, sillä minä tiesin kuinka väärässä olin ollut niin monissa asioissa. Ja minä muistin välittömästi tuon kuvan Bileamin muulista ja ajatuksen siitä, että mikä tahansa vanha aasi käy. Ja Hän vain Nauroi.

Kun istuimme ja katsoimme edessämme olevan laakson pelottavaa harmautta, niin minä näin ‘kaupunkeja’ ja linnoituksia laakson pohjalla olevilla kukkuloilla. Paikka missä kymmenen todistajaa näkivät Nefilimit...nuo maan JÄTTILÄISET. Muutaman hetken kuluttua HÄN nousi pystyyn ja julisti: ”NYT ON SINUN AIKA NÄHDÄ”.

Ja yhtäkkiä näkymä muuttui ja avoimen maalaismaiseman sijaan me olimme kaupunkien ja maatilojen yläpuolella. Jotkut näistä kaupungeista olivat valtavia. Ja ne kaikki näyttivät siltä kuin niitä olisi pommitettu useilla ilmahyökkäyksillä. Suurissa kaupungeissa näytti seisovan romun ja raunioiden yläpuolella pilvenpiirtäjien luurankomaisia jäännöksiä. Niin kuin laaksossa, pelottava harmaus peitti karua maata.

”TÄMÄ ON AMERIKAN JA MAAILMAN TULEVAISUUS.”, HÄN aloitti. ”TIETENKIN VELJILLÄSI SINUSTA KATSOEN KAUKAISISSA MAISSA ON PALJON VÄHEMMÄN HÄVITTÄVÄÄ KUIN LAODIKEALAISILLA, KOSKA HE VALITSIVAT MINUT ENNEN YLELLISYYKSIÄÄN. MUTTA KAIKKI TULEVAT TUNTEMAAN SYNNYTYSTUSKAT. KAIKKI, MIKÄ ON RAKENNETTU HIEKALLE, TULEE KAATUMAAN NYT. MUTTA LIIAN MONESSA TEMPPELISSÄ ON SISÄLLÄ SEISOMASSA KAUHISTUTTAVIA ASIOITA, JOTKA SAAVAT NIIDEN HÄVITYKSEN AIKAAN. NÄMÄ TEMPPELIT TÄYTYY PUHDISTAA, MUTTA KAIKKI EIVÄT TEE NIIN, SHEMUEL. JOTEN SINUN TÄYTYY VIEDÄ MINUN LAMPAANI TULVAN JA TULEN LÄPI GOOSENIIN, MISSÄ MINUN VARJONI TULEE PEITTÄMÄÄN HEIDÄT.”

Oli vaikeaa sulattaa näitä SANOJA, ja Hän tiesi sen kun HÄN kääntyi puoleeni.

”Mestari, minä luulin sinun sanoneen meidän olevan menossa SIIONIIN?”

”YSTÄVÄNI, SIION ON SIELLÄ MISSÄ MINÄ OLEN.”

Kun HÄN KUISKASI nuo sanat, HÄNEN KIRKKAUTENSA poltti lävitseni ja minä kaaduin maahan vapisten. Vaikutti kuin ikuisuus olisi mennyt lävitseni kunnes tunsin kahden käden nostavan minut jaloilleni ja voima ja rauha laskeutui minun päälleni ja minuun, kun tunsin HÄNEN hellän SUUDELMAN poskellani. ”LAMPAAT TULEVAT ENSIN”, oli kaikki mitä kuulin kun näkymä muuttui.

 

LAMPAAT

Yhtäkkiä me olimme seisomassa hämärässä paikassa, joka oli ikään kuin hylätty 4-kaistainen moottoritie. Jälleen kerran HÄNELLÄ oli päällään VIITTA ja HUPPU, ja minä olin nyt yksinkertaisessa sotilastyylisessä tummanvärikkäässä univormussa. Kävellessämme nopeasti me ohitimme valtavan joukon lapsia ja hajallaan olevia aikuisen kokoisia ihmisiä. Jopa kaikkein pienimmät vauvat oli puettu samanlaiseen univormuun kuin minulla oli.

Ja yhtäkkiä tunsin ABBAN LÄSNÄOLON, kun samalla tajusin että minun KAPTEENINI ei ollut havaittavissa.

Minun täytyy käyttää tuollaista termiä, koska HÄN yhä kulki minun kanssani, mutta kukaan ei huomannut HÄNEN LÄSNÄOLOAAN. Joten minä kysyin ABBALTA, ”onko tämä SINUN ARMEIJASI”.

”KYLLÄ POIKANI”, Hän vastasi. ”HALUAN SINUN VIEVÄN MINUN LAPSENI KOTIINI.”

Yksi oudoimmista asioista oli tämän kaiken ‘hiljaisuus’ ja tyyneys. Ei ollut ylimääräistä melua tai liikettä. Oli kuin jokainen tiesi missä heidän piti olla ja mitä heidän piti tehdä. Tulin kohtaan, jossa hyvin suuri joukko seisoi odottamassa. Tunnistin tässä ryhmässä useita kasvoja....kaikki olivat paljon nuorempia kuin tämän päivän maailmassa. Siellä oli muutamia pareja, jotka tunnistin. Mutta suurin osa oli yksinäisiä naisia. Monet heistä olivat ‘rukoilevia isoäitejä’ niin kuin tiedän ABBAN nyt näkevän heidät. He olivat nyt myöhäisteini-ikäisiä / reilu kaksikymppisiä nuoria naisia. Menin yhden parin luo, ja miehellä oli täysi selkäreppu ja kivääri selässään. Hän halasi vaimoaan ja siirtyi ryhmän reunaan vartioimaan sivustaa. Nainen laittoi nuorimman vanhimman syliin, ja siirtyi linjassa eteenpäin asettaen vauvan sekä selkäänsä että rinnallensa, ja taaperot pitivät häntä molemmista käsistä kiinni.

Hyvin vähän miehiä meni vartioimaan. Kaikki naiset kantoivat vauvoja....mutta heitä oli niin vähän. Se näytti kuin meillä olisi todella paljon esiteini-ikäisiä kantamassa ja johtamassa taaperoita. Ja niin paljon lapsia.

Ja yhtäkkiä olin rivistön edessä ja minun KAPTEENINI seisoi kanssani.

 

TIEDUSTELUMATKA....

Meidän ympärillämme oli 12-15 ”miestä”. Jotkut olivat selvästi miehiä ja jotkut naisia, mutta heillä kaikilla oli täysi taisteluvarustus päällä. Ja minä tajusin heidän olevan USA:n kaakkoisosan ylle ”nimettyjä” apostoleita/profeettoja.

Minulla oli tunne, että ‘tunsin’ heistä suurimman osan, mutta nyt ei ollut aikaa rupattelulle.

Ja kun KAPTEENI puhui ohjeet meille, jokainen näytti ottavan paikkansa, ja he katsoivat kun KAPTEENI kääntyi minun puoleeni ja alkoi puhua minulle yksityisesti, ja samalla HÄN hitaasti maalasi minun kasvoni naamiointivärillä. Sitten me käännyimme ja hölkkäsimme pimeyteen.

Toiset kärkitiedustelijat seurasivat ja koko armeija liikkui hitaasti sisälle LAAKSOON.

Mennessämme eteenpäin tunsin ENKELISOTILAITTEN läsnäolon kun samalla tulimme marssimme tielle asetettujen demonisten vartiomiesten linjalle. Oli selvää, että he tiesivät mihinkä tämä armeija tulisi lopulta marssimaan, mutta se ei näyttänyt haittaavan vähääkään, koska minun KAPTEENINI on KAIKEN SODANKÄYNNIN MESTARI. Ja jokainen demoninen asema tuli nopeasti neutralisoiduksi kun MIEKKA kohtasi demonin, ja SANA oli aina voitokas.

Ajoittain meidän tiellemme tuli pauloja ja ansalankoja, miinoja ja hälytyslasereita. Monia niistä minä en pystynyt purkamaan. Mutta minä odotin kun toinen ‘kärkitiedustelija’ ehti luokseni, ja hän purki sen kun minä samalla yritin päästä kauemmaksi armeijan edustaan.

Ja sitten tulimme suuren kukkulan juurelle, ja kukkulan huipulla oli suuri torni. Tätä aluetta piirittivät ENKELISOTILAAT, jotka olivat odottaneet pitkän aikaa meitä. Täällä KAPTEENI pysäytti minut ja sanoi: ”TÄMÄ ON SE MISSÄ SINUN TAISTELUSI MUUTTUU.”

Sen jälkeen kun HÄN oli taputtanut minua selkään, minä menin kukkulan rinnettä ylöspäin muutaman tuhannen taistelua innokkaasti odottavan ENKELISOTILAAN kanssa.

Yksityiskohdat eivät ole tarpeellisia, paitsi yksi asia. Kun torni kaatui niin samalla pimeyden hallitsija karkotettiin. Vasta kun demonin pää pyöri maassa, minä löysin kaksi hahmoa jaloistani. Ehjä ihmisen ruumis ja mestattu demoni, joka pian menisi syvyyteen.

Kun seisoin tämän käärmeen siemenen yllä, KAIKKEIN PYHIN HENKI selitti, että minä olin katsomassa loppuun saatettua väärennöstä. Lihaa ja verta, jotka antoivat kaiken mitä heillä oli vihollisen asian hyväksi. Termi ”oheisvauriot (collateral damage)” annettiin tässä kohdassa niitä varten, jotka haluavat lainata sananpaikkaa ”ME EMME TAISTELE LIHAA JA VERTA VASTAAN...”.

 

GOOSENIIN SAAPUMINEN

Näky oli pitkä ja jollain tavoin toistuva. Mutta minä ja muut kärkitiedustelijat saimme hyvät ohjeet edessämme olevia ansoja varten. Ja lopulta me pääsimme suojapaikkaan, joka oli valmistettu ja erilleen laitettu meitä varten. Täällä tiedustelijat levittäytyivät ja alkoivat ohjaamaan lapsia sisälle, tehden tilaa niille jotka seurasivat. ENKELISOTILAAT seisoivat valleilla, ja niitä oli hajallaan läpi tämän turvakaupungin. Ja minä tunsin kuin olisin ”päässyt perille”. Tietenkin se oli juuri tuo kohta jossa minun KAPTEENINI tuli luokseni ja sanoi vain ”MENNÄÄN!”.

Ja yhtäkkiä me lensimme korkealla maan yläpuolella, ja meidän alapuolellamme oli loputtomien mailien mittaan venyvä LAPSIEN jono MARSSILLA. Heidän lukumääränsä oli ällistyttävä. Ja tajusin, että tämän matkan loppuun suorittaminen tulisi heiltä kestämään yhtä kauan kuin GOOSENIIN pääseminen oli kestänyt meiltä. Ja yhtäkkiä aloin tajuta mikä oli se ”PALVELUS”, jota minun KAPTEENINI oli pyytämässä. Ja yhtäkkiä me seisoimme keskitaivaalla katsomassa kohti pimeyden keskustaa.

Se oli kirjaimellisesti kauhistuksen kaupunki.

Jälleen kerran ikuisuus pysähtyi heti kun KIRKKAUDEN KUNINGAS halusi niin.

”ON AIKA VÄÄRENTÄÄ VÄÄRENNÖS (counterfeit the counterfeit), OLD DOG. LIIAN KAUAN ON PETTÄJÄ PELANNUT HÄNEN SÄÄNNÖILLÄÄN. MINÄ TULIN TUHOAMAAN VIHOLLISEN TYÖT. TÄMÄ TULEE NYT TAPAHTUMAAN KAIKKEIN HENKILÖKOHTAISIMMALLA TAVALLA. HE OVAT OLLEET HUOLISSAAN SINUN SUDENOMAISESTA LUONTEESTASI AIKAISEMMIN. TULEVATKO HE HUOMAAMAAN SEN LEIJONAN, JOKA OLI AINA SIELLÄ PINTAPUOLEN ALAPUOLELLA?

”MINÄ OLEN VAPAUTTAMASSA SINUT JA KAIKKI NUORET LEIJONAT SYÖMÄÄN VIHOLLISTA JA HÄNEN SIEMENTÄÄN. KALVAMAAN KALVAJAA. OLEMAAN YHTÄ OVELAT KUIN MIKÄ TAHANSA KÄÄRME JA NÄYTTÄYTYÄ YHTÄ NÖYRINÄ KUIN NUORET KYYHKYSET. MANNA EI LASKEUDU GOOSENIIN. SE EI LASKEUDU KANAANIIN. SINÄ TUOT EVÄSTÄ GOOSENIIN EGYPTIN PALATSEISTA JA LINNOITUKSISTA. SINÄ OTAT KANAANIN YLTÄKYLLÄISYYDEN JÄTTILÄISILTÄ JOTKA SURMAAT JA KAUPUNGEISTA JOTKA TUHOAT.”

Tämän jälkeen katsoimme alapuolella olevaa kauhistuksen kaupunkia, ja HÄN OSOITTI kohti palatsia.

 

HYÖKKÄYS

Ja ilman mitään viivytystä minä vain putosin. Ja laskeuduin täydessä mustassa haarniskassa paikkaan joka vaikutti minusta helvetin esikartanolta. Se oli hauskaa. Tyypillisenä 900 paunan gorillana oleminen on aika mielenkiintoinen kuva siitä, kun yksi sana meni mieleni läpi ja yksi sana tuli huutona suustani ”RACHA”..… on lähinnä sitä miten voin sen kirjoittaa....”TYPERYS”....

Sitä voisi kutsua herätyshuudoksi Amerikan ruhtinaalle.....En enempää julistanut tuota SANAA....Minä heilutin sen koko kuuden jalan pituutta täydellä ilolla....mutta vain MIEKAN hamarapuolta.....tarkoitukseni oli nöyryyttää ja ”count coos”, jos ymmärrätte vanhan amerikkalaisen kuvan.

Minä tulin haastamaan ja sain jokaisen huomion itselleni. Pärjäsin aika hyvin kunnes tuo pieni lempeä ääni kirkaisi minulle, että minun olisi parasta lähteä.

Minun sanallinen hyökkäykseni oli osittain kirjoituksista ja suurin osa siitä tuli psalmeista.… mutta siellä oli joitakin jostakin matkan varrelta keräämiäni värikkäitä termejä, joita en tule toistamaan nyt.

Yhtä helposti kuin oli pudonnut kyyn luolaan, niin minä kiidin ylöspäin legioonien ajaessa minua kiivaasti takaa. Mutta samalla kohtasin TAIVAAN SOTAJOUKOT kasvoista kasvoihin. Tässä kohtaa asiat muuttuivat mielenkiintoisiksi. Kaiken kaikkiaan se oli kallis isku viholliselle ja kestävä harhautus LAPSIA varten. Vihollisen hämmentäminen ja harhauttaminen on meidän työmme tulevina päivinä.

 

VARTIOSSA SEISOMASSA GOOSENIN YLLÄ

Kun viimeinen demoni lensi kierien kuoleman varjon laaksoon, TAIVAAN SOTAJOUKOT kääntyivät yhtenä joukkona ja poistuivat. Hengessäni tunsin ”pohjoiseen”, mutta se oli enemmänkin erottelukykyä kuin vain suunta. Ja yhtäkkiä GOOSEN oli siinä edessäni.

Mutta en mennyt sisälle, koska viimeinen armeija ei ollut vielä päässyt perille. Joten minä laskeuduin kauniisti taaemmalle alueelle, missä Minun KAPTEENINI seisoi RAUTASAUVA OIKEASSA KÄDESSÄÄN.

Nopeasti tulimme sellaiseen POLUN kaventumaan, josta vain yksi mies pääsi läpi helposti kerralla läpi.

Ja minä annoin häntäpäätä vartioiville miehille merkin siirtyä lasten kanssa GOOSENIIN.

Joten minä olin ensin kulkenut TIEDUSTELIJA, ja nyt seisoin Häntäpään Vartijana.

Seisoimme hiljaa vähän aikaa, ja Minun KAPTEENIN osaa seisoa hiljaa todella pitkän aikaa. Joten minä kysyin, ”HERRA, koska vihollinen on tulossa.” Olin päätellyt ettemme olleet turhaa odottamassa. Ja vastaus jonka sain, antoi minulle paljon mietiskeltävää.

”SITTEN KUN PETO NOUSEE JA RUPEAA AHMIMAAN LAMPAITANI, JA HÄN LÖYTÄÄ VAIN VUOHIA, NIIN HÄN EI TULE OLEMAAN TYYTYVÄINEN”, ja POIKA NAUROI kun samalla aloin kuulla Psalmia 2 laulettuna hengessäni. Ja minun myös oli pakko nauraa....sillä minun YSTÄVÄNI KUNINGAS on yhä kaikkein suurin OPETTAJA/RABBI .… PELE YAW’ATS.....

Psalmi 2:1-12

1. Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

”KOSKA MINUN LAMPAANI OVAT TURVALLISESTI LAMMASTARHASSA JA HEIDÄN OTTEENSA ULKOPUOLELLA”.

2. Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:

3. "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".

”MUTTA KAIKKI HEIDÄN SUUNNITELMANSA JA PONNISTELUNSA OVAT HYÖDYTTÖMIÄ MINUA JA MINUN VOIDELTUANI VASTAAN.”

4. Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä..

”EI OLE SUUREMPAA TYYDYTYSTÄ MITÄ MINÄ JA MINUN ISÄNI VOIMME SAADA, KUIN SYYTTÄJÄN NÖYRYYTTÄMINEN JA VOITTAMINEN.”.

5. Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:

”MINUN VIHANI TULLAAN KOHTA VUODATTAMAAN, MUTTA ENSIN MINÄ JYRISEN UKKOSESSA NIITÄ VASTAAN, JOTKA HYLKÄSIVÄT KUTSUNSA JA EIVÄTKÄ VÄLITTÄNEET ISÄNI RAKKAUDESTA”.

6. "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".

7. Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.

”PIAN, SHEMUEL. HYVIN PIAN HE TULEVAT ITKEMÄÄN KALLIOITA JA VUORIA PEITTÄMÄÄN JA PIILOTTAMAAN HEIDÄT ISÄNI SILMILTÄ JA MINUN VIHALTANI. MUTTA HE EIVÄT VOI PIILOUTUA”.

8. Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

”TÄLLÄ TAVOIN SINÄ TULET SUOJAAMAAN, VAATETTAMAAN, RUOKKIMAAN MINUN LAMPAANI. OTAT HEILTÄ KAIKEN SEN MINKÄ RAKKAIMPANI TULEVAT TARVITSEMAAN”.

9. Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niin kuin saviastian sinä särjet heidät."

(Ja näiden SANOJEN kanssa HÄN ojensi minulle RAUTASAUVAN, ja minä aloin vapista)

”ENKÖ SANONUT, ETTÄ ANTAISIN KAIKEN AUKTORITEETIN KOETELLUILLE JA TODELLISILLE PALVELIJOILLE, JOITA KUTSUN YSTÄVIKSENI. MINUN VALTAKUNNASSANI EI OLE MUITA MANTTELEITA JA VIRKOJA, ASEMIA JA TITTELEITÄ KUIN NÄMÄ KAKSI. PALVELIJA JA TALOUDENHOITAJA. SIELLÄ EI OLE MITÄÄN KUNNIAA TAI SUOSIOTA, VAIN VASTUULLISUUS JA TILIVELVOLLISUUS. LIIAN MONET NIISTÄ, JOTKA PUHUVAT MINUN NIMESSÄNI ILMAN ALISTUMISTA AUKTORITEETTINI ALLE, OVAT SIDOTTUNA TULTA VARTEN JA EIVÄTKÄ EDES TIEDÄ SITÄ. EIVÄTKÄ HE TULE KUUNTELEMAAN MITÄÄN TULEVIA VAROITUKSIA, JOTEN NIITÄ EI TULE.”

10, Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.

”VUOHET EIVÄT OLE OLLEET VIISAITA, HE EIVÄT HALUNNEET OTTAA VASTAAN OHJEITA. JOTEN MITÄ JÄÄ JÄLJELLE?”.

11. Palvelkaa Herraa pelolla ja iloitkaa vavistuksella.

12. Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.

”NE, JOTKA VALITSIVAT PALVELLA MINUA, TULEVAT TEKEMÄÄN NIIN JATKOSSAKIN. MONET TULEVAT NYT ESIIN JA HE HUOLEHTIVAT PIENIMMISTÄ JA VÄHÄISIMMISTÄ. HE OVAT ASETTANEET LUOTTAMUKSENSA MINUUN JA MINÄ EN TULE IKINÄ UNOHTAMAAN HEITÄ. VAIN VÄHÄN MINUN VIHAANI HÄVITTÄISI MAAN. JOTEN MINÄ SALLIN EGYPTIN JA BABYLONIAN RUHTINAITTEN NOUSTA USKOTONTA SEURAKUNTAA VASTAAN. MINÄ TUNNEN MINUN OMANI VAIKKA HE VIELÄ OLISIVATKIN KAHLITTUINA PIMEYTEEN. MINÄ TULEN VAPAUTTAMAAN HEIDÄT OMALLA AJALLANI JA OMAN TAHTONI MUKAAN.”

Ja yhtäkkiä me olimme GOOSENIN yläpuolella ja kaikki lapset olivat turvallisesti ja kirjaimellisesti HÄNEN VARJONSA alla.

 

VALTAISTUINSALI

Jälleen kerran seisoin HÄNEN rinnallaan kun teimme matkaamme ABBAN luo. Ja kun POIKA istuutui HÄNEN OIKEALLE KÄDELLEEN, ABBA katsoi minua ja hymyili kun minä polvistuin HÄNEN edessään. Ja HÄNEN LÄSNÄOLONSA tuoksu oli makea ja hellä kun HÄNEN RAUHANSA tulvana täytti henkeeni.

”POIKA, MINÄ ASETAN KAIKKEIN PIENIMPÄNI SINUN KÄSIISI. NIIN HELLÄ KUIN OLET HEIKOIMPIEN JA PIENIMPIEN KANSSA, NIIN YHTÄ KOVA JA HÄIKÄILEMÄTÖN SINUN PITÄÄ OLLA NIIDEN KANSSA, JOTKA HALUAVAT VAHINGOITTAA MINUN RAKKAITANI. TÄMÄ EI OLE MILLÄÄN TAVALLA JULMAA. MINUN HENKENI OHJAA SINUA JA MINÄ OLEN ANTANUT SINULLE MINUN SYDÄMENI. TULET TUNNISTAMAAN NE, JOTKA OVAT MINUN JA NE JOTKA OVAT TULLEET VARASTAMAAN JA TUHOAMAAN. ÄLÄ ANNA YHTÄÄN PERIKSI JA ÄLÄKÄ OSOITA MITÄÄN ARMOA MINUN VIHOLLISILLENI. “

Ja yhtäkkiä olin takaisin todellisessa maailmassa....jos haluatte kutsua sitä siksi.

Ja nyt se on kirjoitettu, ja jokainen jolla korvat kuulemista ja silmät näkemistä varten, voi tutkia sen itse.

SELAH MARANATHA

Old Dog Goosenissa

 

---

 

The Valley Of The Shadow (Goshen)

Like so often before I was in quiet prayer and meditation when suddenly I stood in “the Valley of Vision”. Just ahead of me sat MY LORD on a escarpment of rock. In the few steps it took to walk to HIS SIDE the whole vista around us took shape and form. Seldom have I seen HIM sitting so casually looking out to the distance. Once again HE was in traveling attire, and underneath the robes where the ARMOR of THE KING OF GLORY, THE LORD OF HOSTS. I was dressed in dark work clothes, sweaty and covered with dust.

HE was looking out before us at an immense expanse of land. and as I sat to HIS left HE asked. “DO YOU KNOW WHAT IS BEFORE YOU?”.

Where we were sitting was like a great mountain top looking down at the hills and valleys below it. The center of this landscape was a winding valley that went back and forth till it crossed the whole vista to a far, far point opposite to us which I could not see, but knew was there. Often in intercession and warfare I have been in this valley. The Valley the Shepherd/King of Israel sang about called the Valley of the SHADOW.

The Valley I have known in my spirit that I would cross since I first bowed my knee to my LORD.

So I had to ask; “is it my time LORD?”. And with that gentle laughter in HIS EYES HE turned to me and said, “SORT OF”. And I found myself laughing out loud. For so long in my mind I ‘had figured things out’ and as all my vain imaginations came crashing to the ground a strange exhilaration filled my entire being.

With a simple gesture HE extended HIS ARM to that point at the terminus of the VALLEY OF THE SHADOW. And in my spirit I again saw ZION. THE CITY on THE MOUNTAIN OF THE LORD. The place where my ABBA’S HOUSE is. The place my heart yearns to be.

“YES”, MY MASTER stated, “IT IS YOUR TIME OLD FRIEND, BUT I HAVE ONE FAVOR TO ASK YOU.”

“MASTER, what ever you want of me I will do.”, was my quick reply.

“I KNOW, BUT BECAUSE I CALL YOU FRIEND, YOU MUST KNOW MY PLANS.”

All I could do was nod my head and HE CONTINUED. “WHEN YOU PASS THROUGH THE VALLEY YOU WILL TAKE ALL MY SHEEP WITH YOU.”

And I felt a sudden ‘emotion’ begin to well up inside me. a mixture of dread and jubilation hard to explain. And I looked into the valley and remembered all the big uglies of past encounters. And I thought of all the studies about the Armies of GOD HIS MOST HOLY SPIRIT had lead me through these past months.

“YESHUA, MY LORD?”, I had to ask. “how far off did I get?”.

“SHEMUEL”, HE WHISPERED as HE leaned toward me. “NONE OF MY PROPHETS SAW WHAT WILL NOW TAKE PLACE ANY MORE CLEARLY THAN YOU.” And as HE moved away from me we both laughed for I knew how so wrong I was on so many things. And I immediately remembered the image of Balaam’s mule and the idea that any old donkey will do. And HE JUST LAUGHED.

As we sat and looked at the dread greyness of the valley before us I saw the ‘cities’ and strongholds on the hills that lined the valley. The place where the ten witnesses saw the Nephelim...the GIANTS in the land. After a few more moments HE stood and declared: “IT IS TIME FOR YOU TO SEE”.

And suddenly the vista changed and instead of a open countryside we were above cities and farms. Some of the cities were huge. And all looked as if they had been bombed from numerous air assaults. In the great cities the skeletal remains of what could have been skyscrapers stood up above the debris and rubble. like the valley, the dread greyness covered a most barren land.

“THIS IS THE FUTURE OF AMERICA AND THE WORLD.”, HE began. “OF COURSE YOUR BROTHERS IN THE LANDS DISTANT FROM YOU HAVE MUCH LESS TO LOOSE THAN THE LAODICEANS BECAUSE THEY CHOSE ME OVER THEIR LUXURIES. BUT ALL WILL FEEL THE BIRTHPANGS. ALL THAT WAS BUILT UPON THE SAND WILL NOW FALL. BUT TOO MANY TEMPLES HAVE STANDING IN THEM THE ABOMINAL THING THAT MAKES THEM DESOLATE. THESE TEMPLES MUST BE PURGED, BUT NOT ALL WILL, SHEMUEL. SO YOU MUST TAKE MY SHEEP THROUGH THE FLOOD AND THE FIRE TO GOSHEN WHERE MY SHADOW WILL COVER THEM.”

It was hard to digest these WORDS and HE knew it as HE turned to me.

“Master, I thought you said we were going to ZION?”

“MY FRIEND, ZION IS WHEREVER I AM.”

As HE WHISPERED those words HIS GLORY seared through me and I fell to the ground trembling. It seemed like eternity passed me till I felt two hands lift me to my feet and strength and peace fell on and through me as I felt HIS gentle KISS on my cheek. “THE SHEEP COME FIRST” was all I heard as the vista changed.

 

THE SHEEP

Suddenly we were standing in a place of twilight like a deserted 4 lane highway. Once again HE was ROBED AND HOODED and now I was in a simple military style dark colored uniform. As we walked quickly we passed huge numbers of children and scattered adult sized people. Even the smallest baby was dressed in the same uniform I wore.

And suddenly I sensed ABBA’S PRESENCE as I realized MY CAPTAIN was not noticeable.

I have to use that terminology because HE still walked with me but no one noticed HIS PRESENCE. so I asked ABBA, “is this YOUR ARMY?”.

“YES, SON”, HE replied. “I WANT YOU TO TAKE MY CHILDREN HOME.”

One of the strangest things was the ‘quiet’ and the stillness of all this. There was no wasted noise or movement. It was like everyone knew where they were supposed to be and what they were supposed to do. I came to a point where a very large group stood waiting. In this group I recognized many faces....all much younger than in the present world. there were a few couples I recognized. But most were lone women. Many of the ‘praying’ grandmas I know as ABBA now sees them. As young women in their late teens/early twenties. I went to one couple and he had a full backpack and a rifle on his back. he embraced his wife and started to move to the far side of the group to guard the side. She put her youngest in the arms of the oldest and moved up the line to place an infant on her back and chest and a toddler holding to each hand.

So the few men went to guard. All the women to carry babies....but they were so few. It seemed we had so many preteens carrying and leading toddlers. So many children.

And suddenly I was at the front of the column and MY CAPTAIN stood with me.

 

WALKING POINT....

Around about us were 12-15 “men”. Some were obviously male and some female but were in full battle dress. And I realized that here were the “named” apostles/prophets over the South East US of A.

I felt like I ‘knew’ most of them but this was not the time for chit chat.

And as the CAPTAIN spoke our instructions all seemed to take a spot and watched as THE CAPTAIN turned to me and started to speak to me privately as HE slowly smeared chamo paint on my face and we turned and trotted off into the darkness.

The other pointmen followed and the whole army moved out quietly into the VALLEY.

As we pushed ahead I sensed the presence of ANGELIC WARRIORS as we came across demonic sentries posted on the line of march. It was obvious that they knew where the army would eventually march, but it seemed to matter little for MY CAPTAIN is the MASTER OF ALL WARFARE. And each demonic position was quickly neutralized as SWORD met demon and THE WORD always is victorious.

Occasionally we came across snares and trip wires, mines and laser security. Many I could take out. But many I waited for another ‘pointman’ to catch up and take it out as I tried to get farther ahead of the army.

And then we came to a point under a large hill and a great tower on the hill. The area was surrounded by ANGELIC WARRIORS who had been waiting a long time for us. Here THE CAPTAIN stopped me and said: “THIS IS WHERE YOUR BATTLE CHANGES.”

And as HE patted me on the back I went up the hill with a couple thousand Warring Angels eager for battle.

The details are not necessary except for one point. When the tower fell a principality was dispatched. Only when the demon’s head rolled I found two forms at my feet. An intact human body and a decapitated demon shortly to enter the abyss.

And as I stood over this serpent seed THE MOST HOLY SPIRIT explained that I was looking at the completed counterfeit. A flesh and blood that gave everything it had to the enemy’s cause. The terminology given at that time for all who will want to quote “WE BATTLE NOT AGAINST FLESH AND BLOOD...” is “incidental collateral damage”.

 

ARRIVING AT GOSHEN

The vision was long and in some ways repetitive. But I and all the pointmen got a good instruction at the traps ahead of us. And eventually we made it to the place of safety prepared, set aside for us. Here the pointmen spread out and began to settle the children in, making place for those who would follow. ANGELIC WARRIORS stood on the walls and were scattered though the city of refuge. and I felt like we had “made it”. Of course it was at that time MY CAPTAIN came to me and simply said “LET’S GO!”.

And suddenly we were flying high above the landscape and below us for endless miles stretched THE CHILDREN on THE MARCH. The number was staggering. And I realized it would take as long as it took us to get to GOSHEN it would take for them to complete the journey. And suddenly I began to understand the “FAVOR” MY CAPTAIN was asking. And suddenly we were standing in mid air looking at the center of the darkness.

At a city of literal abomination.

Once again eternity stopped as the KING OF GLORY willed it.

“IT IS TIME TO COUNTERFEIT THE COUNTERFEIT, OLD DOG. TOO LONG THE DECEIVER HAS PLAYED BY HIS RULES. I CAME TO DESTROY THE WORKS OF THE ENEMY. THIS NOW TAKES PLACE ON A MOST PERSONAL MANNER. THEY WORRIED OF YOUR WOLFISH NATURE IN THE PAST. WILL THEY NOTICE THE LION THAT WAS ALWAYS THERE BELOW THE SURFACE?

“I AM RELEASING YOU AND ALL THE YOUNG LIONS TO FEED UPON THE ENEMY AND HIS SEED. TO DEVOUR THE DEVOURER. TO BE AS SLY AS ANY SERPENT AND TO APPEAR AS MEEK AS YOUNG DOVES. THE MANNA DOES NOT FALL IN GOSHEN. IT DOES NOT FALL IN CANAAN. YOU WILL BRING PROVISIONS TO GOSHEN FROM THE PALACES AND STRONGHOLDS OF EGYPT. YOU WILL TAKE THE ABUNDANCE OF CANAAN FROM THE GIANTS YOU SLAY AND THE CITIES YOU DESTROY.”

With that we looked down upon the city of abomination and HE POINTED at a palace.

 

THE ASSAULT

And without hesitation I simply fell. and landed in full black armor into the very thrown room of hell for all I know. it was fun. being the proverbial 900 pound gorilla is quite an interesting image as one word came through my mind and one word shouted from my mouth “RACHA”.....is the best I can spell it....”FOOL”....

Call it a wake up call to the prince of AMERICA.....I ain’t declaring THE WORD any more....I was swinging all six feet of it with sheer pleasure....but only the flat of the SWORD.....my purposes was to humiliate and to “count coos” if you understand the ancient american image.

I came to challenge and to get everyone’s attention. Did quite well till that small gentle voice screamed at me I had better leave.

My verbal assault was partly scriptural and mostly that was psalms....but there was some colorful terms I had to have picked up somewhere down the road which I will not repeat now.

So as easily as I fell into the viper’s pit I zoomed upward with legions in hot pursuit only to come face to face with THE HOSTS OF HEAVEN. That was when things got interesting. All in all it was a costly blow to the enemy and a solid diversion for the CHILDREN. Keeping the enemy confused and diverted in the days ahead will be our job.

 

STANDING GUARD OVER GOSHEN

As the last demon corkscrewed down into the valley of the shadow the HOSTS OF HEAVEN turned as one and flew. In my spirit I sensed “north” but it was just a discernment as much as a direction. And suddenly there was GOSHEN before me.

But I did not enter because the last of the army was not yet in. so I landed nicely in the rear area where stood MY CAPTAIN with the ROD OF IRON in HIS RIGHT HAND.

Quickly we came to that narrowing on the ROAD where only one man can pass easily.

And I signaled the men of the rear guard to move on with the children to GOSHEN.

So I had walked POINT and now I stand as the Rear Guard.

We stood quietly for awhile and MY CAPTAIN can stand quietly a very long time. so I asked, “LORD, when will the enemy be coming.” had to figure that we were not waiting without reason. and the answer I got gave me much to ponder.

“WHEN THE BEAST PREPARES TO RISE UP AND DEVOUR MY SHEEP AND ONLY FINDS GOATS HE WILL NOT BE HAPPY”, and the SON LAUGHED as I began to hear Psalm 2 sung in my spirit. and I too had to laugh....for my FRIEND THE KING is still a TEACHER/RABBI without equal....PELE YAW’ATS.....

Psalm 2:1-12

1 Why do the heathen rage, and the people imagine a vain thing?

“BECAUSE MY SHEEP ARE SAFELY IN THE SHEEPFOLD AND BEYOND THEIR GRASP”.

2 The kings of the earth set themselves, and the rulers take counsel together, against the LORD, and against his anointed, saying,

3 Let us break their bands asunder, and cast away their cords from us.

“BUT ALL THEIR PLANS AND EFFORTS WILL BE USELESS AGAINST ME AND MY ANOINTED.”

4 He that sitteth in the heavens shall laugh: the Lord shall have them in derision.

“WHAT GREATER PLEASURE CAN I HAVE THAT PLEASES MY FATHER MORE THAN HUMILIATING AND DEFEATING THE ACCUSER”.

5 Then shall he speak unto them in his wrath, and vex them in his sore displeasure.

“MY WRATH IS ABOUT TO BE POURED OUT BUT FIRST I WILL THUNDER AGAINST THOSE WHO REFUSED THEIR INVITATIONS AND IGNORED MY FATHER’S LOVE”.

6 Yet have I set my king upon my holy hill of Zion.

7 I will declare the decree: the LORD hath said unto me, Thou art my Son; this day have I begotten thee.

“SOON, SHEMUEL. VERY SOON THEY WILL CRY OUT FOR THE ROCKS AND MOUNTAINS TO COVER AND HIDE THEM FROM MY FATHER’S EYES AND MY WRATH. BUT THEY CAN NOT HIDE”.

8 Ask of me, and I shall give thee the heathen for thine inheritance, and the uttermost parts of the earth for thy possession.

“THIS IS HOW YOU WILL SHELTER, CLOTH, FEED MY SHEEP. TAKE FROM THEM ALL THAT MY DEAREST ONES WILL NEED”.

9 Thou shalt break them with a rod of iron; thou shalt dash them in pieces like a potter’s vessel.

(And with these WORDS HE handed me the ROD of IRON and I began to tremble)

“DID I NOT SAY I WOULD GIVE ALL AUTHORITY TO THE SERVANTS TRIED AND PROVEN WHOM I CALL FRIEND. THERE ARE NO MORE MANTLES AND OFFICES, POSITIONS AND TITLES IN MY KINGDOM EXCEPT FOR TWO. SERVANT AND STEWARD. THERE IS NO GLORY OR ACCLAIM, ONLY RESPONSIBILITY AND ACCOUNTABILITY. TOO MANY WHO SPEAK MY NAME WITHOUT SUBMITTING TO MY AUTHORITY ARE NOW BOUND FOR THE FIRE AND DO NOT EVEN KNOW IT. NOR WILL THEY HEAR ANY FURTHER WARNINGS SO THERE WILL BE NONE.”

10 Be wise now therefore, O ye kings: be instructed, ye judges of the earth.

 

“THE GOATS HAVE NOT BEEN WISE, THEY WOULD NOT RECEIVE INSTRUCTION. SO WHAT IS LEFT?”.

11 Serve the LORD with fear, and rejoice with trembling.

12 Kiss the Son, lest he be angry, and ye perish from the way, when his wrath is kindled but a little. Blessed are all they that put their trust in him. (KJV)

“THOSE THAT CHOSE TO SERVE ME WILL CONTINUE TO DO SO. MANY WILL NOW COME FORWARD AND CARE FOR THE LITTLEST AND THE LEAST. THEY HAVE PLACED THEIR TRUST IN ME AND I WILL NEVER FORSAKE THEM. ONLY A LITTLE OF MY WRATH WOULD DESOLATE THE EARTH. SO I WILL ALLOW THE PRINCES OF EGYPT AND BABYLON TO RISE UP AGAINST AN UNFAITHFUL CHURCH. MINE ARE KNOWN BY ME EVEN IF THEY ARE STILL BOUND IN DARKNESS. I WILL SET THEM FREE IN MY OWN TIME AND IN MY OWN WILL.”

And suddenly we were above GOSHEN and all the children were safely and literally under HIS SHADOW.

 

THE THRONE ROOM

Once again I stood at HIS side as we made our way to ABBA. And as THE SON sat at HIS RIGHT HAND ABBA looked at me and smiled as I knelt before HIM. And the fragrance of HIS PRESENCE was sweet and gentle as HIS PEACE flooded my spirit.

“SON, I PLACE MY LITTLEST ONES IN YOUR HANDS. AS TENDER AS YOU ARE WITH THE WEAKEST AND SMALLEST, YOU MUST BE AS HARD AND RUTHLESS TO THOSE WHO DESIRE TO HARM MY PRECIOUS ONES. THIS IS NOT CRUEL IN ANY WAY. MY SPIRIT GUIDES YOU AND I HAVE GIVEN YOU MY HEART. YOU WILL KNOW THOSE WHO ARE MINE AND THOSE THAT COME TO STEAL AND DESTROY. GIVE NO QUARTER AND SHOW NO MERCY TO MY ENEMIES. “

And suddenly I was back in the real world....if you want to call it that.

And now it is written and let whoever has ears to hear and eyes to see judge for themselves.

SELAH MARANATHA

Old Dog in Goshen